Näytetään tekstit, joissa on tunniste Leijonaemot ry. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Leijonaemot ry. Näytä kaikki tekstit

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Totuus seeproista - Kurkistus erityislasten äitien sielun syövereihin

Wuolteen kartano.

On alkusyksy vuonna 2014. Kurvaan pinkillä Yariksellani Wuolteen kartanon pihaan. Oloni on kerrassaan karmea, sillä en ole nukkunut moneen viikkoon. Oikeaa unilääkettä ei ollut vielä löytynyt tämän vaikean uniongelman selättämiseen. Karmeasta olosta huolimatta olen ajanut Turusta tänne Hauholle asti, sillä olen odottanut tätä viikonloppua kuin kuuta nousevaa. Tänä viikonloppuna on Leijonaemot ry:n järjestämä kirjoitusterapeuttinen voimauttava vertaistukiviikonloppu erityislasten vanhemmille.

Tunnelmallinen kartano on ihanalla paikalla, järven rannalla, kaukana kaikista ylimääräisistä äänistä. Vain luonnon äänet ympärillämme, sekä meidän erityislasten äitien nauru. Täällä saamme olla rauhassa, omassa kirjoituskuplassamme, ja laittaa juuri ne sanat paperille, mitkä sillä hetkellä tuntuvat oikeilta. 


Viikonlopun aikana jaamme tekstejämme, puramme vaikeitakin asioita toisillemme ja iloitsemme myös pienistä onnen hetkistä. Viikonlopun teemaksi muodostuvat seeprat. Eräs ryhmämme jäsenistä on asunut Afrikassa jonkin aikaa, ja hän tiesi, että seeprat eivät olekaan oikeasti mustavalkoisia, vaan ruskea-valkoisia. Tätä pientä asiaa me ihmettelimme ja nauroimme. Ja tämä seepra-teema jäi elämään. Annoimme ryhmällemme nimeksi Totuus seeproista.

Kolme vuotta myöhemmin, syksyllä 2017, eräs ryhmämme jäsenistä ehdotti, että voisimme koota yhteen pöytälaatikoistamme löytyviä tekstejä. Innostuimme, ja kaivelimme kirstujamme etsien painokelpoista materiaalia. Ja tässä se nyt on. Meidän erityislasten äitien hengentuote. Meidän ikioma runokirjamme!


Kirja koostuu kahdeksan enemmän tai vähemmän kovia kokeneen äidin sielunmaailmasta. Tämä meidän teoksemme on kurkistus erityislapsen äidin elämään ja siihen tunnemyrskyyn, mitä erityislapsen äitiys pitää sisällään. Kirjassa on toivoa ja epätoivoa, rakkautta ja turhautumista, onnea ja väsymystä, kauniita hetkiä ja kaipausta. 

Kaikki tuotot, mitä kirjasta saadaan, ohjataan Leijonaemot ry:n toiminnan hyväksi. Leijonaemot ry on valtakunnallinen erityislasten vanhemmille tarkoitettu yhdistys, minkä tarkoitus on ylläpitää vanhempien jaksamista ja myös ajaa erityislapsiperheiden etuja. Kirjaa voi ostaa esim. täältä: http://www.mediapinta.fi/isbn/978-952-236-994-9


Vähänkö olen ylpeä meistä ihanista, rohkeista ja vahvoista naisista, jotka jaksavat päivästä toiseen raskaan arjen keskellä, ja jaksavat vielä koota siitä runokirjan! ISO sydän meille.



torstai 1. maaliskuuta 2018

Nyt on aihetta juhlaan!

Maaliskuu toi mukanaan hyviä uutisia! Oikein kaksin kappalein. Jos olisi samppanjaa, korkkaisin juuri nyt pullon.

Kokosimme pienessä naisporukassa runoantologian ja tarjosimme sitä eräälle kustantajalle. Kustantajalta on nyt tullut vahvistus, että antologiamme julkaistaan. Varsinaista julkaisupäivää en vielä osaa sanoa, mutta tämän kevään aikana kuitenkin. Runoantologian nimi on Totuus seeproista (älkää kysykö, mistä nimi tulee, se on pitkä tarina) ja minulta siinä on parisenkymmentä runoa. Myös kirjan kuvitus on minun kamerastani tullutta.

Päätimme myös sen, että kaikki kirjan myynnistä ja lainaamisesta tulleet varat ohjataan Leijonaemot ry:n hyväksi. Leijonaemot ry on yhdistys, minkä tarkoituksena on edistää erityislasten vanhempien jaksamista ja hyvinvointia. Yhdistys haluaa edistää myös erityisten henkilöiden asemaa ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Ostamalla tai lainaamalla runokirjamme tuet yhdistyksen toimintaa ja sen tekemää arvokasta työtä erityisperheiden hyväksi.

Seeproja Edinburghin eläintarhassa.

Sen lisäksi, että olen mukana tässä runoantologiassa, minulta julkaistaan myös oma runokirja. En osaa sanoa senkään julkaisupäivää vielä, mutta voitte olla satavarmoja, että tulen kyllä ilmoittamaan sen! Tämän kirjan tuottoja ei, valitettavasti, ohjata mihinkään hyväntekeväisyyteen, vaan sen kirjan tuotot menevät siihen, että lapseni saa vaatetta ja harrastusvälineitä, koirani ruokaa ja puruluita järsittäväksi sekä minä saan pari laskua maksettua.

Minun runokirjani nimi on Kaunokainen, ja se kertoo koiranomistajan elämästä. Kaikista niistä puolista, mitä liittyy koiran kanssa elämiseen. Se kertoo koiran antamasta uskollisesta ystävyydestä ja rakkaudesta, se kertoo omistajan tuskasta kurakeleillä ja se kertoo myös luopumisen tuskasta sitten, kun sen hetki tulee.

Kannattaa siis seurailla kirjakauppojen hyllyjä! Tänä keväänä on tulossa hurjan paljon hyvää luettavaa, kunhan kirjat pääsevät ensin painotalon pimeydestä näkemään päivänvalon.