Voimat vievä valokuvaus

Kävimme kuvausretkellä mm. kauniissa Naantalissa.

Olen päivää vajaa 38 vuotta ja 7 kuukautta vanha. Ja haluan todellakin painottaa sanaa vanha! Ei kyllä tule naismuistiin ihan heti sellaista tapahtumaa, joka olisi väsyttänyt näin älyttömän paljon. Todennäköisesti tarvitsen viikon toipumisloman voimauttavasta valokuvasta ihan vain siksi, että se on vienyt kaikki voimat.

Maanantaina meillä oli tämän vuoden kestäneen koulutuksemme toiseksi viimeinen päivä. Söimme aamiaisen Villa Marjaniemessä, kävimme kamerakertauksen (ihan hyvä, koska tuolla filmikameralla ei pahemmin tule enää nykyään kuvailtua), sen jälkeen nautimme lounaan ja sitten oli aika suunnata kohti "mitätahansapaikkaa", missä halusi saada kauniita kuvia itsestään.

Naantalin vanhaa kaupunkia.

Maanantai

Minulla ei ole harmainta ajatustakaan siitä, millaisia kuvia minä haluan itsestäni ja missä. En tiedä, miten haluan tulla nähdyksi. Parillani on muutama ajatus, joten toteutamme hänen toiveensa ensin. Jostainhan se pitää aloittaa!

Kierrämme ympäri Turkua, Raisioa ja Naantalia kameroiden ja jalustan kanssa. Filmiä palaa ja kuvia tulee tasaiseen tahtiin. Jatkamme kuvauksia myöhäiseen yöhön. Ja se alkaa kyllä näkyä kuvissakin. Niistä alkaa tulla pelleily- ja pilailukuvia sen sijaan, että ne olisivat jotain hienoja ja taiteellisia kuvia, missä olisi oma sielu näkyvissä. Aina ei tarvitse olla niin totinen.

Olen kotona puoli yhdeltätoista illalla. Pitkä päivä takana, paljon ajamista, kipuamista, kapuamista, kantamista... Olen aivan loppu! Syön pikaisen iltapalan ja painun nukkumaan. Aamulla on taas aikainen herätys.

Turun tuomiokirkko ja ihanainen Aurajoki.

Tiistai

Tiistaina kello pärähtää kahdeksalta. Silmät ja hiukset seisovat päässäni. Jokaiseen raajaan sattuu eilisestä juoksemisesta. Tekisi mieli vain vetää peitto korviin ja jatkaa nukkumista, mutta ei voi. Eikun aamupalalle Villa Marjaniemeen!

Tänään on meidän voimauttavan valokuvan menetelmäkoulutuksemme viimeinen päivä. Ihan se vihoviimeinen. Olemme tämän jälkeen suorittaneet menetelmän perusteet ja voimme käyttää menetelmää omassa työssämme. Haikeaa. Koulutus olisi voinut vielä minun puolestani jatkua.

Esittelemme lopputyömme. Vaikka lopputyöt ovat oikeasti upeita ja niiden takana on koskettavia tarinoita, olen niin väsynyt, että meinaan nukahtaa kesken kuuntelemisen. Lisäksi kroppani on niin kipeä, että minun on pakko venytellä aina vähän väliä.

Lammaslauma Raisiossa.

Lopputöiden esittämisen jälkeen teemme näyttelyn kaikista töistämme, kierrämme katsomassa toisten töitä ja sen jälkeen on kakkukahvien aika. Kun kakku on mätetty, tulee odotettu hetki, eli saamme filmit kehityksestä ja pääsemme valitsemaan omat voimakuvamme kaikista niistä kuvista, mitä eilen räpsittiin. Valinta on vaikea, sillä kuvia on valtava määrä.

Sen jälkeen kiitokset, todistukset ja näkemiin. Tässäkö se oli? Koko tämä koulutus! Onko se muka totta, ettei tämä enää jatku? En halua uskoa. Todistus kourassani kertoo kuitenkin muuta. Kyllä se vain niin on, että tämä koulutus on nyt käyty. Melkein tulee itku.

Turku Vartiovuoren mäeltä katsottuna.

Keskiviikko

Herään, kun mieheni lähtee viralliseen tapaamiseen. Hän kysyy minulta ja jotain ja örisen vastaukseksi jotain. Ehkä pitäisi sittenkin harkita sitä uraa hevibändin laulajana.

Mieheni lähtee, minä vaihdan asentoa ja jatkan nukkumista. Herään, kun postiluukku kolahtaa. Kello on yksi iltapäivällä. Nousen sen verran, että katson postit ja lysähdän sohvalle. Kauno hyppää viereeni. Makaan löysässä asennossa ja rapsutan löysästi koiraa. Ehkä vetäisen pienet päikkärit. Olenhan minä jo kokonaiset kaksi minuuttia ollutkin hereillä.

Kello on seitsemän. Olen edelleen niin väsynyt, että voisin nukahtaa seisaalteni. Miten minä silloin 20-vuotiaana jaksoin riekkua yökaupalla pitkin kaupunkia, ja silti mennä aamulla kasiksi luennolle? Nyt ei tulisi kyseinen homma mieleenkään! Pakko myöntää, vanhaksi sitä on tullut. Toisaalta, ikä on vain numeroita.

Naantalin vanhaa kaupunkia.

48 valmista, 32 keskeneräistä - Sataseen tähdätään

Huhtikuun loppupuolella löysin Courseran. Sen jälkeen en ole paljon muuta tehnytkään kuin opiskellut sieltä löytyviä eri yliopistojen kursseja ympäri maailman. En ole antanut gradulleni läheskään niin paljon huomiota kuin mitä se olisi ansainnut, sukupuolentutkimuksen opinnot ovat jääneet siihen, että olen saanut aikaiseksi yhden kokonaisen esseen ja hakenut kaikkien muiden kurssien esseekirjat kirjastosta. Niitä muita esseitä en ole kuitenkaan edes aloittanut. Sinänsä typerää, että niistä sukupuolentutkimuksen esseistä minä saisin opintopisteitä, mitä en kyllä tarvitsisi, jos ajattelee ihan vain pelkästään sitä määrää, minkä Koulutusrahasto vaatii, että suoritan. Olen saanut suoritettua sen määrän jo syyslukukauden aikana. Mutta koska minulla ei ole tapana jättää mitään puolitiehen, niin haluan jossain kohdassa suorittaa ne sukupuolentutkimuksen opinnot loppuun. Onneksi niiden kanssa nyt ei ole mikään kiire.

Courseran kanssa olenkin sitten ollut sitäkin ahkerampi. Olen tahkonut niin jumalatonta tahtia kursseja toisensa jälkeen, että minulla ei kohta ole enää mitään opiskeltavaa, ellei Courseraan ala tulla uusia kursseja pikkuhiljaa! Olen kuluneen kuukauden aikana suorittanut Courserassa kokonaan loppuun 48 kurssia, ja sen lisäksi yhden kurssin edX:ssä. En ole mikään erityinen edX-fani, sillä koen sivuston epämukavana käyttää ja sen lisäksi edX:n tentit ja suoritustavat ovat täysin hanurista. Tällä hetkellä minulla on kesken Courserassa 32 kurssia, mistä osa on jo muuten suoritettu, mutta vertaisarviointi puuttuu, sillä muut eivät ole vielä palauttaneet tehtäviään, eikä minulla ole ketään, ketä arvioida! Joten en pääse kurssia vielä läpi, sillä kurssin suorittaminen vaatii sen, että arvioin muita opiskelijoita tietyn määrän. Mikäli haluat lukea ensimmäisen Coursera-tekstin, se löytyy täältä: https://valmentajaksi.blogspot.fi/2018/04/coursera-mania-kaksi-tusinaa-kursseja.html. Toinen Courseraan liittyvä teksti löytyy täältä: https://valmentajaksi.blogspot.fi/2018/05/18-valmista-16-puolivalmista-ja-13.html.

Olenkin päättänyt, että käyn nyt läpi nämä kurssit, mitkä minulla on kesken. En ikinä jätä mitään kesken, eikä minun omatuntoni jätä minua rauhaan, jos jätän nämä kurssit tekemättä. Ei näillä mikään kiire ole eikä hätä, sillä suurimmalla osalla kursseista on olemassa seuraava kurssi, ja saan vaihdettua kurssin aikatauluja myöhäisemäksi yhdellä klikkauksella, ja myös kaikki se, mitä olen tähän asti tehnyt kurssilla, siirtyy seuraavaan kurssiin, joten mitään ei tarvitse aloittaa alusta.

Viime kerran jälkeen olen saanut kokonaan valmiiksi seuraavat kurssit:

- Advanced Neurobiology I

- Advanced Neurobiology II

- Origins - The Formation of the Universe, Solar System, Earth and Life

- Introduction to the Arctic: Climate

- The Holocaust - An Introduction (I): Nazi Germany: Ideology, The Jews and the World

- The Holocaust - An Introduction (II): The Final Solution

- Seeing Through Photographs

- How Music Can Change Your Life

- Modern Arts & Ideas

- De-Mystifying Mindfulness

- Photography Techniques: Light, Content and Sharing

- Camera Control

- Principles of Photo Composition and Digital Image Post-Production

- Positive Psychology: Character, Grit and Research Methods

- The American South: Its Stories, Music and Art

- Positive Psychology Specialization Project: Design Your Life for Well-being

- The Teacher's Social and Emotional Learning

- SEL for Students: A Path to Social and Emotional Well-being

- Expanding SEL

- Teacher SEL: Programs, Possibilities and Contexts

- Emotions: A Philosophical Introduction

- Philosophy and the Sciences: Introduction to the Philosophy of Physical Sciences

- The Horse Course: Introduction to Basic Care and Management

- Philosophy, Science and Religion: Religion and Science

- Healing with the Arts

- Positive Psychology: Resilience Skills

- Positive Psychology: Applications and Interventions

Viiden kurssin kokonaisuuksista, mihin olen ilmoittautunut, olen saanut kokonaan valmiiksi positiivisen psykologian kokonaisuuden. Valokuvauksen kokonaisuudesta minulta puuttuu yksi kurssi (koska tehtäväalueet avautuvat vasta maanantaina) ja SEL (lyhennys sanoista social and emotional learning) - kokonaisuudesta puuttuu yksi kurssi, koska se perkeleen vertaisarviointi, eikä minulla ole ketään arvioitavaa! Olen taas ainoa, joka on palauttanut kaikki tehtävät.

Advanced Neurobiology-kurssit olivat todella pettymyksiä. Asia olisi ollut ihan hirvittävän mielenkiintoista, mutta luennoitsijat puhuivat aivan hirveän huonoa englantia, ja yksi heistä puhui suurimman osan luennoista kiinaa. Harmi, että tuo kiinan kielen taitoni on sen verran ruosteessa, etten ihan pystynyt seuraamaan yliopistotason luentoa neurobiologiasta...

Kurssi etelävaltioiden kulttuurista oli poikkeava ja mielenkiintoinen! Voisinpa suositella sitä sellaisille, joita kiinnostaa vähän erilainen kulttuurintutkimus. Ja varoitan samalla, että kurssin vetäjä puhuu ärsyttävän hitaasti, yrittäen peitellä todella voimakasta etelän aksenttia. Minua ainakin se jumalattoman hidas puhetapa häiritsi, mutta toisaalta, minulla nyt onkin se ADHD, ja minun elämässäni kaiken pitää tapahtua nopeasti.

Myös valokuvauskurssit ovat olleet todella hyviä! Suosittelen todella lämpimästi sellaisille, jotka haluavat oppia lisää kameransa toiminnoista. Kaiken lisäksi, luennoitsijat ovat hauskoja ja heittävät huonoa läppää!

Se tasan yksi ja ainoa edX:n kurssi, minkä olen viitsinyt suorittaa, on tämä:

- Dog Behavior: Problems and Solutions

Kurssin sisällössä ei ollut tasan mitään vikaa, ja suosittelen kurssia sisällön puolesta ihan kaikille, jotka ovat kiinnostuneita koiransa käytöksestä ja käytöksen muokkaamisesta. Kurssi oli oikeasti sisällöltään vähintään tasoa hyvä, ellei jopa erinomainen! Minua vain ahdisti ajastettu tentti, minkä sain tehtyä parissa minuutissa, mutta minua ahdistaa ajastettu toiminta siitä huolimatta. Lisäksi minua ahdisti se, että virheisiin ei ollut varaa. Sain silti 100 % pisteistä, mutta joka tapauksessa minua ahdistaa se, ellei uusinnan mahdollisuutta ole.

Seuraavista kursseista olen saanut kuunneltua kaikki luennot, mutta joko vertaisarvioinnin tehtäväalueet eivät ole vielä auenneet tai sitten muut eivät ole palauttaneet tehtäviään enkä ole päässyt tekemään vertaisarvioita, ja kurssit ovat siitä syystä kesken:

- Photography Capstone Project

- SEL Capstone

- Everyday Parenting: The ABCs of Child Rearing

- Powerful Tools for Teaching and Learning: Digital Storytelling

- The Modern and the Postmodern (Part 1)

- Writing for Young Readers: Opening the Treasure Chest

- The Arts and Science of Relationships: Understanding Human Needs

- Sharpened Visions: A Poetry Workshop

- Film, Images and Historical Interpretation in the 20th Century: The Camera Never Lies

- Major Depression in the Population: A Public Health Approach

Digitaalisen tarinankerronan kurssi oli todella hauska, ja suosittelen sitä kaikille opettajille! Samoin pidin todella paljon runotyöpajasta. Vetäjä oli vähintäänkin erikoinen mies, aivan totaalisen hullu, mutta se teki kurssin katsomisen hauskaksi. Samoin pidin kurssista, missä harjoiteltiin nuorille lukijoille kirjoittamista.

Nämä kurssit ovat vielä kesken:

- Introduction to Classical Music

- The Meat We Eat

- Psychology of Popularity

- Classics of Chinese Humanities: Guided Readings

- The Science of Well-being

- Music and Social Action

- Writing in the Science

- The Beauty of Kunqu Opera

- The Importance and Power of Music in Our Society

- Understanding the Brain: The Neurobiology of Everyday Life

- The Modern and Postmodern (Part 2)

- Sleep: Neurobiology, Medicine and Society

- Paradoxes of War

- The Evolving Universe

- Modern and Contemporary American Poetry

- Modern American Poetry

- Transmedia Storytelling: Narrative worlds, emerging technologies, and global audiences

- ART of the MOOC: Public art and Pedagogy

- ART of the MOOC: Activism and Social Movement

- Sexing the Canvas: Art and Gender

- Our Earth's Future

- The Changing Arctic

Johdatus klassiseen musiikkiin on pitkä kuin nälkävuosi. Siinä on 73 tenttiä, siis SEITSEMÄNKYMMENTÄ KOLME! Ja luentoja sitäkin enemmän, osa luennoista on jopa yli puolituntisia, eli todella pitkiä. Mutta luennoitsija on aivan äärimmäisen hauska, ja olen pari kertaa nauranut hänen jutuilleen kyyneleet silmissä, aivan hysteerisenä. Kurssi sopii mielestäni kaikille vähänkään aiheesta kiinnostuneille. Minusta kurssin opiskelu on ollut jopa rentouttavaa vaihtelua.

Toinen kurssi, mitä suosittelen niille, jotka pitävät siitä ei-niin-tavallisesta - ainakaan suomalaisesta näkökulmasta tavallisesta - kulttuurintutkimuksesta, on Kunqu-ooppera. Siinä esitellään kiinalaista oopperamuotoa, ja kurssi on todella mielenkiintoinen. Se käydään kiinaksi, joten englantilainen käännös kannattaa laittaa päälle, jos haluaa ymmärtää jotain! Tenttikysymykset ovat - onneksi - englanniksi.

Understanding the Brain on aihealueeltaan mielenkiintoinen, mutta syy, miksen ole saanut kurssia vielä valmiiksi, on se, että asia on jotenkin esitetty hirvittävän kuivalla tavalla. Tai siis minun mielestäni kuivalla tavalla. Luennot ovat lyhyitä, mutta koska niitä on paljon, yksi viikko tuntuu jatkuvan ikuisuuden. Ja koska luennot eivät edes ole erityisen hauskoja eivätkä eläviä, niin kurssin suorittaminen on ollut kuivakkaa.

Ehkä minä jossain vaiheessa saan sen täydet sata kurssia Courserassa, mutta jospa tämä määrä kursseja nyt riittäisi tältä keväältä ja kesältä. Syksyllä sitten uudet kurssit ja uudet huvit. Jos tuota lausetta nyt uskoo itsekään. Mutta yritän ainakin parhaani, etten ottaisi mitään uutta, ennen kuin olen saanut valmiiksi vähintään nuo sukupuolentutkimuksen kurssit ja päässyt gradussa edes vähän eteenpäin.

Coursera ja edX vertailussa

Kuten moni on huomannut - aviomieheni ainakin - olen viettänyt kuluneen kuukauden aikana suhteellisen paljon aikaa Courseran parissa. Olin ilmoittautunut parille kurssille myös edX:ssä, ja ajattelin, että olisikohan aika käydä nekin läpi. Selatessani näitä kahta erilaista kurssisivustoa huomasin valtavan suuria eroja näiden kahden sivuston välillä. Tässäpä erot.

Kurssien laatu

Näissä ei ole tasan mitään eroa. Kurssien laatu riippuu täysin siitä, mikä yliopisto on kurssin takana. Molemmilla sivustoilla on sekä laadukkaita että ei-niin-laadukkaita kursseja.

Tentit ja tehtävät

Molemmat sivustot käyttävät arviointiin sekä tenttejä että vertaisarvioituja tehtäviä. Näissä on kuitenkin valtava ero. Courserassa tentin tekemiselle ei ole määrättyä aikaa, ja jos tentti menee pieneen, sinulla on yleensä kolme yritystä, minkä jälkeen tenttialue menee "lukkoon", ja saat yrittää uudestaan 8 tunnin kuluttua. EdX:ssä tenteissä saattaa olla aikaraja, minkä puitteissa tentti on saatava valmiiksi. Lisäksi sinulla on tasan yksi mahdollisuus tehdä tentti. Toista yritystä ei tule. Jos siis esim. luet kysymyksen väärin, voivoi. Et saa uusintayritystä, ja se oli sitten siinä.

Jos missaat vertaisarvioidun tehtävän aikataulun Courserassa, Coursera ehdottaa sinulle seuraavaa kurssia, jolloin saat uudet palautusaikataulut, ja pääset suorittamaan kurssin joka tapauksessa. EdX:ssä ei ole "seuraavaa kurssia", vaan kurssi arkistoidaan, eikä siitä ole enää mahdollista saada todistusta.

Jos siis maksat kurssista edX:ssä, etkä saa tarpeeksi pisteitä päästäksesi kurssia läpi heti ekalla kertaa, niin sinne menivät rahat. Ellet sitten saa niitä kauniisti pyytämällä takaisin. Kurssin sertifikaatin suoritus kyllä jäi sitten siihen, eikä toista mahdollisuutta tule.

Sivuston käytettävyys

Courserassa voit seurata moduulin kursseja vasemmalla puolella olevasta valikosta, ja näet koko ajan, missä kohtaa olet menossa. EdX:ssä joudut joka kerta menemään erillisille sivulle tietääksesi, missä olet. Lisäksi mennessäsi tälle sivulle huomaat, että puolet niistä luennoista, mitkä olet jo kuunnellut, eivät olet tulleet merkityiksi, ja joudut klikkaamaan sataan kertaan kurssisivua, että sinne kurssisivuille todellakin tulee merkintä siitä, että luento on kuunneltu tai tehtävä tehty.

Lisäksi edX on mielestäni muutenkin hirvittävän sekavan oloinen sivusto ja hankala käyttää. Lievästi hahmotushäiriöiselle ihmiselle Coursera on huomattavasti mukavampi sivusto, ihan jo noin ulkomuodollisestikin.

Videot ja tekstitys

Kummallakin sivustolla videon saa klikattua koko ruudun kokoiseksi. Teksteissä edX on sitten vähän parempi kuin Coursera, mikä onkin sitten tasan ainoa asia, missä pisteet menevät edX:lle. Mikäli henkilö tarvitsee tekstejä esim. huonon kuulon takia, edX:n videoissa teksti on suoraan videon vieressä. Courserassa ne ovat videon alapuolella, joten et pysty seuraamaan tekstejä ja katsomaan videota samanaikaisesti. Kieltämättä hieman epäkäytännöllistä.

Courserassa on mahdollisuus saada teksti suoraan videoon. Olen käyttänyt tätä silloin, kun luennoitsija puhuu sellaisella aksentilla, etten saa siitä tasan mitään selvää. Valitettavasti nämä "videotekstit" ovat erittäin huonolaatuisia ja todennäköisesti jonkun hädin tuskin kirjoitustaidon omaavan ihmisen tekemiä. Teksteissä on todella törkeitä virheitä, eikä niitä voi kutsua millään tasolla laadukkaiksi.

Sertifikaatti

Molempien sivustojen kursseista saa siis sertifikaatin, jos siitä maksaa tietyn määrän rahaa. Hinnoissa ei ole hirmuisia eroja, Coursera taitaa olla hivenen halvempi, mutta vain hivenen.

Courserassa sertifikaatin saa heti, kun maksettu kurssi on suoritettu. EdX:ssä sitä saakin sitten odottaa. En tiedä, koska mahdan saada sertifikaatin siitä tasan ainoasta kurssista, minkä olen suorittanut edX:ssä ja mistä olen maksanut. En varmaan koskaan.

Kumpaa sivustoa siis suosittelen? Siitä ei nyt varmaan jäänyt kenellekään minkäänlaista epäselvyyttä, että suosittelen Courseraa. Jos haluaa saada sertifikaatin, niin Coursera on huomattavasti parempi vaihtoehto, sillä siellä ei yksi pieni lukumoka hirveästi haittaa. EdX:ssä virheisiin ei ole tasan minkäänlaista varaa.

Selfie-projekti numero 2

Olen ehkä hirveä ja itsekäs ihminen, mutta sain pienen innostuksen kipinän siitä pienestä selfie-projektistani, minkä tein jokin aika sitten. Siinä projektissa oli mustavalkokuvia, mitkä otin ajastimella. Tästä edellisestä selfie-projektistani voit lukea täältä: https://valmentajaksi.blogspot.fi/2018/05/uudessa-valossa.html

Mietin, voisinko tehdä toisen moisen projektin, tällä kertaa eri tavalla. Edellisen projektin kuvia en juurikaan käsitellyt: otin ne mustavalkoisena, rajasin ja vähän terävöitin. That's it. Mutta voisinko tehdä sellaisen projektin, missä ottaisin kuvat värillisinä ja tehdä niihin kaiken maailman tehostejuttuja? Käsitellä ne kuvat melkeinpä piloille.

Vaikka ajatus toisesta selfie-projektista tuntui ällöttävän itsekkäältä, päätin kuitenkin toteuttaa sen. Ihan vaikkapa vain huvin ja urheilun vuoksi. Lopputuleman löydät alapuolelta.

Kovasti ovat erilaisia verrattuna niihin mustavalkokuviin, mutta on näistäkin osa ihan ok. En nyt sanoisi, että näistä mitään näyttelyä aikaan saisi, mutta ihan hauskoja selfieiksi.