lauantai 21. lokakuuta 2017

Kaunon päiväkirjamerkintöjä: “Päiväni yliopisto-opettajana”

Mä ihmettelin aamulla, kun äiti kauheessa kiireessä pakkasi tavaroita ja hoputti. Nyt on lauantai! Miks pitäis hoputella? Äiti laittoi mut hihnaan ja vei autoon. Sitten mä ymmärsin, että nyt on joku ihan erikoinen lauantai, ja me tehdään jotain jännää.

Äiti ajoi ihan outoon paikkaan. Mä en ollut käynyt siellä ennen. Se on kuulemma yliopisto, missä äitikin opiskelee. Siellä oli joku iso tapahtuma, missä oli paljon ihmisiä. Ne olivat tulleet ympäri Suomea sinne. Olivat jotain “erkkapedan” opiskelijoita. Mikä lienee.


Äiti vei mut isoon huoneeseen, mikä on kuulemma luentosali. Se alkoi itse höpöttää ihan hirveästi kaikkea ja kertoi siitä, miten koirien kanssa voi tehdä töitä koulussa erilaisten oppilaiden kanssa. Mä kiertelin ympäri salia ja sain ihan hirmuisesti rapsutuksia. Sain poseerata ainakin sadalle kännykkäkameralle.

Äiti vain puhui ja puhui. Oli tylsää kuunnella. Mutta lopulta se otti esiin toimintamaton, ja näytti, miten se toimii. Vihdoinkin mä sain nameja! Ja taas musta otettiin kuvia ihan hirveän paljon.

Kun se höpötys loppui, äiti vei mut ulos pissalle, ja sitten takaisin sisään, kun alkoi seuraava höpötystuokio, ja tuli uusia ihmisiä sisään. Taas mä sain kuunnella sitä samaa höpötystä, mutta nyt oli uusia ihmisiä, uusia hajuja ja uusia rapsuttajia! Onneks äiti näytti taas, miten se toimintamatto toimii, niin mä sain lisää nameja.


Kauheesti ne kyseli äidiltä kaikkea ja äiti vastaili. Mä ymmärsin, että näistä ihmisistä varmaan tulee itsekin joskus jotain opettajia. Ehkä se “erkkapeda” tarkoittaa sitä, että susta tulee opettaja, joka työskentelee koiran kanssa.

Mulla oli hirmuisen kiva päivä, kun sain paljon nameja ja rapsutuksia. Vaikka äiti siinä eniten äänessä oli, niin mä olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että mä olin sen luennon tähti. Ei ne äidistä kuvia ottaneet, vaan musta!

Ja olen myös sitä mieltä, että jokaisella opettajalla pitäisi olla oma koira, ja jokaisen lapsen pitäisi saada koira-avusteista opetusta. Me koirat ollaan paljon parempia opettajia kuin ihmiset.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti