Olen viime aikoina törmännyt mediassa paljon siihen, että puhutaan lasten lahjakkuudesta. Tämä on hyvin hämmentävää, sillä suomalainen kulttuuri kammoksuu jollain kierolla tavalla lahjakkuutta. Perusperiaatteena on, että kehua ei saa, ei ainakaan itseään, koska muuten olet leuhka paska. Tämä suomalainen nöyryyden eetos onkin syypää siihen, että moni lahjakas ihminen vastaa kehun saatuaan kehujalleen: “No emmänyttiiä”.
Lahjakkaita lapsia pidetään kummajaisina, jopa vanhempiensa puolelta. Esimerkkinä tämän Hesarin artikkelin Jasper: http://www.hs.fi/elama/art-2000004997452.html. Vanhemmat eivät anna hänen skipata vuosiluokkia, koska hän saattaa joutua pienen kokonsa vuoksi kiusatuksi. En ole ikinä elämässäni kuullut typerämpää tekosyytä sille, että hidastetaan lapsen oppimista! Noh, ei ole minun lapseni, joten en puutu asiaan sen tarkemmin, vaikka hämmästelenkin vanhempien typeriä valintoja. Ja olen iloinen siitä, että Jasper saa koulussa oppimiselleen tukea.
Näistä muita lahjakkaimmista lapsista puhutaan aivan liian vähän, ja heidän oppimisensa eteen myös tehdään aivan liian vähän. Tällaiset lapset tarvitsisivat nopeampaa etenemistä ja haastavampia tehtäviä, mitä he eivät välttämättä tavallisessa 25 lapsen luokassa saa. Opettajalla ei välttämättä ole resursseja eriyttää koko ajan yhtä oppilasta ylöspäin ja tukea häntä oppimisessa, kun samalla hänen pitää huolehtia siitä, että ne muut 24 oppilasta oppivat juuri tälle vuosiluokalle tarkoitetut asiat. Niin hassulta ja oudolta kuin se kuulostaakin, nämä lahjakkaat oppilaat tarvitsisivat erityisopetuksen pienryhmiä saadakseen tasoistaan opetusta ja päästäkseen etenemään omassa tahdissa.
Miten ihmeessä lahjakkaat lapset liittyvät blogiini? Tsekataanpas listaa, mikä löytyy Lahjakkaat lapset-sivustolta. Tyyppillisiä ominaisuuksia lahjakkaalle lapselle ovat:
- Vahva oikeudentaju / käsitys oikeasta ja väärästä
- Herkkä ja tunteellinen
- Huumorintajuinen, ”älyllinen leikkisyys”
- Pyrkii täydellisyyteen, perfektionistinen
- Arvostaa ja ymmärtää estetiikkaa
- Samaistuu ja hakeutuu itseään vanhempien/aikuisten seuraan
- Kiinnostunut filosofisista/sosiaalisista aiheista ja ongelmista
- Kyseenalaistaa paljon, haluaa ymmärtää ”miksi?”
- Kriittinen, arvioiva, epäilevä
- Halukas oppimaan uutta
Nyt tämän jälkeen vilkaisepa listaa, missä luetellaan Aspergerin tai ADHD:n piirteitä. Kappas, kun listat näyttävätkin aika lailla samanlaisilta!
ADHD- ja Asperger-lapset ja nuoret ovat muita lapsia lahjakkaampia vähintään yhdessä asiassa: Siinä, mistä he ovat erityisen kiinnostuneita. He tietävät tästä asiasta todennäköisesti enemmän kuin mitä opettaja itse tietää. Luokassa käsiteltävä perusasia on jo tuttua, eikä se ole heille tarpeeksi haastavaa. Ja mitä tapahtuukaan luokkahuoneessa, kun lapselle, erityisesti ADHD-lapselle, ei anneta tarpeeksi haastavia tehtäviä? Hän alkaa häiritä oppituntia. Alkaa pelleily, pölpöttäminen, muiden häirintä. Sitten opettaja hermostuu, ADHD-lapsi lentää luokasta ulos ja kaikki laitetaan käytöshäiriöiden piikkiin. Arvosana on todistuksessa huono, koska lapsi on aina häirinnyt oppituntia. Reiluako? No ei todellakaan!
Tässä olisi opettajakoulutuksessa iso korjaamisen paikka, sillä en muista, että tästä asiasta olisi puhuttu kertaakaan. Ei aineenopettajaopinnoissa eikä myöskään erityisopettajaopintojen aikana. Luokanopettajaopintoja en ole käynyt, mutta epäilen, ettei puhuta sielläkään (korjatkaa toki luokanopettajat virheellinen käsitykseni, mikäli käsitykseni on virheellinen ylipäätänsä).
Tässä on myös nepsy-valmentajan opinnoissa täydentämisen paikka, sillä tämä on sellainen asia, missä nepsy-valmentajat voisivat mahdollisesti auttaa: Auttaa asiakasta näkemään oma lahjakkuutensa ja auttaa asiakasta ymmärtämään, että kyse on nimenomaan lahjakkuudesta, eikä mistään käytöshäiriöistä, koska opettaja nyt vain ei ymmärrä antaa lapselle tarpeeksi haastavia tehtäviä. Samalla nepsy-valmentaja voi antaa vanhemmille ja opettajille psykoedukaatiota siitä, että ADHD- ja AS-lapsi oikeasti tarvitsee enemmän haasteita tietyissä asioissa.
Montakohan Albert Einsteinia Suomi olisikaan synnyttänyt ilman tätä nöyryyden eetosta?
 |
| Albert Einstein. Kuvan lähde: Wikipedia. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti