torstai 29. joulukuuta 2016

Fantti piinapenkissä

Opiskelun into on ylimmillään näin välipäivinä, jolloin ei mitään tarvitsisi tehdä. En tiedä, olenko yli-innokas, ihan vain perinteinen hullu vai onko tällä ADHD:n kanssa jotain tekemistä, etten vain voi olla tekemättä mitään. Onneksi meillä on kylässä harvinaisia vieraita, joille voi teettää eläinavusteisia, kinkkisiä harjoituksia. Kaunokin pääsi sairauslomaltaan, vihdoin ja viimein, takaisin “työmaalle”, vaikken Kaunoa tässä harjoituksessa varsinaisesti käyttänytkään.


Tässä harjoituksessa käytin mallina Viidakkoportaat-kirjan ulkoistamistehtävää: Ongelma ulkoistetaan eläinhahmoksi.


Jussi, 40 vuotta, ADHD ja mielenterveysongelmat


Näen Jussia, vanhaa tuttuani, jonka olen tuntenut ainakin 15 vuotta, hyvin harvoin. Nyt välipäivinä, Jussin vieraillessa vanhoilla kotikulmillaan, minun oli mahdollisuus tavata hänet pitkästä aikaa. Ja tietenkin laitoin Jussin heti piinapenkkiin.


Pyysin Jussia nimeämään jonkun ongelman. Hänellä suurin ongelma tällä hetkellä on keskivaikea masennus. Sen jälkeen kysyin Jussilta, millainen eläin tämä hänen ongelmansa olisi. Jussi miettii hetken: “Kameleontin, myyrän ja käärmeen risteytys”. Hmm… Mielenkiintoinen eläin! En välttämättä haluaisi itse törmätä siihen pimeällä kadulla. Millaisen nimen Jussi antaisi tälle eläimelle? “Möhköfantti.” Asia selvä. Meillä on Möhköfantti-niminen myyrä-käärme-kameleontti.


Miten Möhköfantti kiusaa Jussia? Se kaivaa kuoppia, mihin Jussi putoaa. Se taklaa ja kampittaa. Kaiken huipuksi se osaa piiloutua vähän liian hyvin, ettei sitä löydä. Ja joka kerran, kun Möhköfanttia yritetään ajaa pois, se piiloutuu entistä paremmin.

Näin Fantti kesytetään


Miten Möhköfantti kesytetään? Jussi katsoo hölmistyneenä ja kysyy, voiko sitä edes kesyttää. Vastaan, että minkä tahansa eläimen voi kesyttää, jopa Möhköfantin. Onhan minutkin saatu kesytettyä, sillä olen kihloissa ja menossa naimisiin: Asia, mitä tasan kukaan ei olisi tässä maailmassa ikinä uskonut tapahtuvan. Jos minut on saatu kesytettyä, niin susilauman, sapelihammastiikerin ja tiikerihain kesyttäminen on lastenleikkiä.


Jussi naurahtaa ja alkaa miettiä tosissaan. Ihan ekana hänen pitäisi katsoa tarkemmin, mihin astuu. Kuopat, mitä Möhköfantti kaivaa, ne voidaan kiertää tai niiden yli voidaan astua. Ne vain pitää huomata ensin. Ja kun huomaa, että Möhköfantti yrittää taklata, astuu korkeammalle niin, että oma jalkaa menee Möhköfantin jalan ylitse, eikä kaadukaan itse.


Nyt aletaan puhua asiaa!


Onko Jussilla toimintasuunnitelmaa, miten Möhköfantin kiusaaminen saadaan loppumaan? On hänellä. Hän on saanut juuri lähetteen eteenpäin, joten tulevaisuudessa hän tulee saamaan parempaa hoita. Toivoa siis on, ja Jussi on positiivinen tulevaisuuden suhteen.

Olen iloinen, ja toivon, että seuraavaksi, kun näen Jussin, Möhköfantti on saatu kesytettyä.

PS. Jussi on tutustunut tekstiin ja jaadajaadajaada... Kyllä te nyt tiedätte.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti