Kirjat – Parasta lääkettä?

Tänään on taas huonompi päivä kuin eilen. Yskä tuntuu pahentuneen kovasta lääkearsenaalista huolimatta, ja koiranpennun kiukku alkaa tarttua minuunkin: Milloin tämä sairastaminen oikein loppuu? Onneksi niillä kaikkein harmaimmillakin pilvillä on hopeareunus. Mun pilviin sen hopeareunuksen maalasi tänään meidän mukava postitäti.

Näistä kaikista huolimatta olo
on edelleen huono.

Sairastaminen ja paikallaanolo ovat pahinta myrkkyä, mitä ADHD-aikuinen joutuu nielemään, mutta asian voi tietenkin ajatella niinkin päin, että nyt on aikaa lukea ja opiskella. Lukeminen virkistää mieltä, ei rasita sairauden runtelemaan ruumista ja toimii mielekkäänä tekemisenä silloin, kun mitään ei varsinaisesti saa tehdä. Käytän tämän sairausaikani hyödyksi tutustumalla erilaiseen alan kirjallisuuteen.

Aiemmassa blogitekstissäni kerroin, miten tulin päätökseen tehdä nepsy-valmentajakoulutuksen opinnäytetyöni Touretten oireyhtymästä: Nukahdin sohvalle kesken leffan ja näin unta, että tein opinnäytetyötäni tutkimalla Tourettesta kertovia blogeja. En todellakaan aio toteuttaa opinnäytetyötäni blogeja tutkimalla, etenkin, kun tiedän tasan yhden ainoan Tourette-blogin: Vitun huora, mä rakastan sua (terveiseni tämän blogin kirjoittajille: TE ROKKAATTE!). En vielä tiedä, miten tulen työni rajaamaan, en ole päässyt ajatuksissani siihen pisteeseen. Olen vasta siinä työn vaiheessa, että tutkin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

Suureksi harmikseni olen huomannut, että juuri Touretteen liittyvää kirjallisuutta löytyy harmittavan vähän, ja sekin kirjallisuus, mikä löytyy, on vanhaa ja aikansa elänyttä. Tänään postitäti toi minulle teoksen, mikä on painettu vuonna 2001. Kyseinen teos on perusteoksena hyvä, ja antaa kattavan perustiedon siitä, mikä Tourette on, millä tavalla se eroaa muista nykimishäiriöistä, mikä on tic jne. Mutta teos on siis hyvä PERUSteos ja siinä oleva niukka tutkimustieto on aika päiviä sitten vanhentunutta.

Vaikka laitoinkin Googlen laulamaan aarioita eri oopperoista, en löytänyt siltikään Tourette-kirjallisuutta kovinkaan paljoa, ja nekin teokset, mitä löysin, ovat kaikki lähestulkoon yhtä vanhoja kuin tämä teos, mikä tupsahti tänään postiluukusta. Otan mielelläni vastaan vinkkejä maksimissaan viisi vuotta vanhasta Tourette-kirjallisuudesta ja tutkimustiedosta! Vinkit voi kirjoittaa kommentteihin tai laittaa minulle vaikka sähköpostilla tai Facebookin kautta.

Postitädin ja tyttäreni ystävän äidin tuomiset.

Posti toi muutakin luettavaa, eli Rambon! Rambo on nuorisoromaani, mikä kertoo nuoresta ADHD-pojasta. En ole vielä ehtinyt uppoutua Rambon elämän syövereihin, mutta uskon löytäväni hänen elämästään paljon samaa kuin mitä omastani. Tätä teosta en aio käyttää opinnoissani, vaan aion käyttää sitä lääkkeenä tähän keuhkokuumeeseen.

Ja onneksi tyttärelläni on hyvä ystävä, jonka äiti ystävällisesti lahjoitti minulle vanhoja naistenlehtiään! Juuri tällaisia lehtiä on hyvä lukea sairauslomalla, saada niistä hyviä ideoita, esim. kodin sisustukseen ja ruoanvalmistukseen. Kunhan tässä nyt sen verran paranisi, että pystyisi tekemään jotain muutakin ruokaa kuin tilaamaan Pizzaonlinesta pizzoja.

Eli loppupäivän suunnitelma on seuraava: Kuppi kuumaa ruusunmarjateetä, paljon hunajaa sekaan, kankut nojatuoliin, hyvä asento, Rambo käteen ja rauhoittumista. Jospa huomenna olisi parempi päivä. Ja jospa postitäti toisi vaikka lisää kirjoja, mitä lukea.