maanantai 19. syyskuuta 2016

Hyvä herra, te ette nyt vain ymmärrä…


Työpäivä. Suoraan töistä hakemaan paketti Ärrältä. Kotiin. Kauno ulos. Ruokaa. Etätehtävien tekoa. Verkkokoulutusta. Huutoa teinille, joka ei tee kotitehtäviään. Apteekkiin. Kauppaan. Teini treeneihin. Kauno Mustiin ja Mirriin pentutreffeille. Kotiin. Kaunolle ruokaa. Huutoa teinille, joka ei mene treenien jälkeen suihkuun. Iltapala.
Tämän kupin jälkeen olen
viisaampi. Vai miten se nyt meni?

Sain vihdoin ja viimein kiukkuavan teinin rauhoittumaan musiikin ääreen. Kauno nukahti villien pentutreffien jälkeen parvekkeelle. Nyt on hetki aikaa itselle, ajatuksille, opiskelulle ja rentoutumiselle. Jos sitä ylipäätänsä osaisi rentoutua! Poikaystävän mukaan en osaa, ja olen kuulemma ollut tässä viime aikoina aika stressinä. En minä vain ymmärrä, mistä herra on moisen mielikuvan saanut! Minäkö muka stressinä? Ehei, kyllä nyt on jotain ymmärretty väärin. Minä en stressaa ikinä! En edes silloin, kun minulla on kokopäivätyön lisäksi meneillään viisi eri täydennyskoulutusta.

Paitsi että tänään yritän rentoutua ihan oikeasti! Sain Ärrä-paketin mukana uusia Tourettesta kertovia kirjoja. En ole kiireisen päiväni aikana juurikaan ehtinyt sisällysluetteloa pidemmälle kirjoja vilkaista, mutta ne vaikuttavat asiantuntevilta. Olen tyytyväinen, että Tourettesta kertova kirjavalikoimani alkaa kasvaa. Voin kohtapuolin alkaa suunnitella opinnäytetyöni aihetta toden teolla.


Mutta tänään en tee sitä! Sen sijaan, teen poikaystäväni onnelliseksi, ja yritän rentoutua edes hetken. Keitän kupin kuumaa viisasten teetä, kuvittelen tulevani hirveän viisaaksi, otan käteeni kirjan, mistä aion tehdä eläinavusteisen valmennuksen kirjallisuusetätehtävän, ja alan lukea sitä. Olen jo aloittanut kirjaa, mutten ole päässyt vielä kovin pitkälle. Kun se on luettu, saan, jälleen kerran, yhden etätehtävistä tehtyä, ja olen ottanut taas kerran yhden askeleen kohti unelmaani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti