Jatko-opintoja erityisnuorille? Kyllä niitä on!

Viimevuotiseen tapaan, teen tänäkin vuonna vinkkipostauksen sekä niitä vanhempia varten, joiden erityisnuori on yhdeksännellä luokalla, että niitä erityisnuoria varten, jotka miettivät omaa tulevaisuuttaan. Moni miettii, voiko erityisnuorilla olla tulevaisuutta ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Pärjäävätkö he ylipäätänsäkään jatko-opinnoissa, kun yläastekin on mennyt miten sattuu?

Vastaan kumpaankin kysymykseen: KYLLÄ! Käytän itseäni esimerkkinä, sillä minutkin luokitellaan ADHD:n vuoksi erityisopiskelijaksi. Tosin en ollut vielä sitä ollessani yläasteella, sillä olin 33-vuotias saadessani diagnoosin. Minulla meni yläaste täysin penkin alle. Ihan vituiksi, jos nyt saan suoraan suomeksi asian sanoa. Historian arvosanani yhdeksännen luokan kevättodistuksessa oli vitonen. Lukion ensimmäisen historian kurssin arvosana oli kymppi. Miksi? Koska ERILAINEN OPISKELUTYYLI! Pärjäsin lukiossa paljon paremmin kuin yläasteella, koska sain opiskella tavalla, mikä sopi paremmin itselleni. Tyyli, millä yläasteella opiskellaan, ei todellakaan sovi kaikille. Huono yläasteen todistus ei siis anna syytä vajota synkkyyteen, sillä jatko-opintojen aikana voi todistusarvosanoissa tapahtua yllättäviä muutoksia parempaan päin!

Missä kaikkialla erityisnuori voi opiskella peruskoulun jälkeen? Saako hän opintoihinsa tukea? Entä, jos ei tiedä vielä ysin jälkeen, mitä haluaa tehdä?

VALMA

Lukio ei ole ainoa paikka, mihin voi mennä peruskoulun jälkeen "miettimään", mitä haluaa tehdä isona tyttönä tai poikana. Kaikille lukio ei edes sovi! Ainakaan sellaisille, jotka tykkäävät tehdä käsillään asioita ja inhoavat kirjoista pänttäämistä. Koska juuri sitä lukio sitten on, nimensä mukaisesta: LUKEMISTA! Ellei pääse haluamalleen tutkintolinjalle tai ei tiedä, mitä sitä edes haluaisi, on VALMA-vuosi mitä erinomaisin vaihtoehto!

VALMA-vuoden aikana harjoitellaan ja vahvistetaan opiskelutaitoja, sekä harjoitellaan itsenäistä elämistä. Samalla on mahdollisuus käydä tutustumassa eri oppilaitoksiin ja myös eri aloihin. Olen työvuosieni aikana nähnyt useita nuoria, jotka ovat löytäneet itsensä ja "sen oman juttunsa" VALMA-vuoden aikana. Ja mikä hassuinta, yleensä "se oma juttu" on ollut jotain sellaista, mitä nuori ei olisi ikinä uskonut voivansa opiskella!

VALMA-opinnot kestävät siis vuoden. Hyvästä ja perustellusta syystä voi anoa toista vuotta. VALMA-vuoden tarkoitus on valmentaa nuori jatko-opintoja varten, eli VALMA-vuosi tähtää siihen, että jokaisella opiskelijalla on valmennusvuoden jälkeen joko tutkinto-opiskelupaikka tai työpaikka. VALMA-linjoja löytyy sekä "tavisamiksista" että ammatillisista erityisoppilaitoksista.

TELMA

Ellei VALMA ole vaihtoehto eikä tutkinto-opiskelukaan, on vaihtoehtona TELMA. TELMA-opinnot on tarkoitettu niille nuorille, joilla ei välttämättä ole kykyä suorittaa ammatillinen perustutkinto. TELMA-opintojen aikana harjoitellaan itsenäistä elämää ja työntekoa. Opiskelu on hyvin käytännönläheistä, ja asioita, kuten ruuanlaittoa, pyykinpesua, hygienia-asioita ja kaupassakäyntiä harjoitellaan oikeasti tekemällä.

TELMA-opintojen jälkeen on toki mahdollista siirtyä tutkintolinjalle, mikäli opiskelijan taidot siihen riittävät. TELMA-linjoja löytyy lähinnä ammatillisista erityisoppilaitoksista.

"TAVISAMIKSET"

Voiko erityisopiskelija hakea tavalliseen ammattioppilaitokseen? Kyllä voi! "Tavisamiksilla" on myös lain määräämä velvoite järjestää erityistä tukea sitä tarvitsevalle opiskelijalle. Se on sitten eri asia, löytyykö aivan jokaiselta linjalta sitten se ymmärtävä opettaja. Tiedän linjoja, miltä löytyy, mutta tiedän myös valitettavan monta linjaa, miltä ei löydy.

Mikäli erityisnuoren unelma-ala on siinä kodin lähellä olevassa "tavisamiksessa", kannattaa ilman muuta hakea! HOJKS on tehtävä, kun sitä vaaditaan, "tavisamiksissakin". Ei ole siis mitään syytä pelätä "tavisamista", vaikka erityisnuori onkin.

AMMATILLISET ERITYISOPPILAITOKSET

Ammatillisia erityisoppilaitoksia on ympäri Suomenniemen. Niissä tehdään HOJKS kaikille automaattisesti. Ammatillisista erityisoppilaitoksista saa aivan täysin saman pätevyyden kuin "tavisamiksistakin". Erona ovat pienemmät opiskeluryhmät, automaattisesti tehty HOJKS ja paremmat ohjaajaresurssit. Lisäksi vastassa on ammatillinen erityisopettaja, mitä taas ei "tavisamiksessa" välttämättä ole.

Suurimpaan osaan ammatillisista erityisoppilaitoksista kuuluu asuntolapalvelut, joten sen oman nuorensa voi huoletta lähettää kauemmaskin opiskelemaan. Asuntolassa on valvonta ja siellä työskentelee ohjaajia 24/7. He auttavat, jos tulee ongelmia, eikä nuori jää yksin.

Ruotsinkielisille on sen verran huonoja uutisia, että Suomesta löytyy tasan yksi ammatillinen erityisoppilaitos, Optima, joka sijaitsee Kokkola-Pietarsaari-akselilla. Muissa opetus on suomenkielistä.

Ammatillisten erityisoppilaitosten koulutustarjontataulukon löydät täältä: http://ameo.fi/ammatillinen-erityisopetus/koulutustarjontataulukko/

LUKIOT

En ole päivääkään opettanut lukiossa, joten en tiedä lukioista sen tarkemmin. Valitettavasti. Sen kuitenkin osaan sanoa, että velvollisuus tehdä opiskelijan opiskelua tukevia järjestelyjä koskee myös lukioita. Jokaisessa lukiossa on opinto-ohjaaja, jonka kanssa näistä järjestelyistä voi sopia. Mutta koska en oikeasti tiedä erityisjärjestelyistä lukio-opinnoissa sen enempää, niin parempi, etten paasaa aiheesta. Voin vahingossa antaa väärää tietoa.

Lukiota ei kuitenkaan kannata pelätä vain siksi, että itsellä on jokin diagnoosi. Jos lukio tuntuu itselle oikealta vaihtoehdolta, niin rohkeasti vain hakua lukioon! Minä pärjäsin lukiossa tosi hyvin, niin kyllä siellä on muillakin erityisopiskelijoilla mahdollisuus pärjätä.

KORKEAKOULUT

Sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa on mahdollisuus saada erityistä tukea opintoihin. Jokaisessa paikassa henkilö, joka näitä erityisen tuen päätöksiä tekee, menee vähän eri nimellä. Turun yliopistossa virkanimike on sellainen sanahirviö kuin esteettömyyssuunnittelija. Hän tekee lausunnon, missä lukee, millaista tukea opiskelija tarvitsee, asia menee tiedekunnalle ja sieltä tulee allekirjoitettu lausunto, minkä mukaan opettajien tulee toimia. Omassa lappusessani lukee, että minut pitää vapauttaa tenteistä, sillä en pärjää tenteissä, ja minulle pitää antaa vaihtoehtoinen suoritusmuoto, esim. essee. Koska jokaisella on omat hankaluutensa ja jokainen tarvitsee erilaista tukea, eri henkilöiden lausunnoissa lukevat erilaiset asiat. Tietenkin.

Erityisnuoren, joka haaveilee korkeakouluopinnoista, on siis täysin mahdollista opiskella korkeakoulussa! Erityisyys ei estä hakeutumasta unelma-alalle, joka vaatii korkeakouluopintoja. Myös Einstein oli erityinen. Autistinen, jos tarkkoja ollaan. Ja hän taisi, minun käsitykseni mukaan, pärjätä korkeakouluopinnoissa ihan mukiinmenevästi, kun pari pientä teoriaakin kehitti.

KOULUTUSKOKEILUT JA TUTUSTUMISJAKSOT

Onko nuorellasi omasta mielestäsi sellaiset urahaaveet, mitkä eivät sovi yhteen todellisuuden kanssa? Suosittelen joko koulutuskokeilua tai tutustumisjaksoa, mitä ainakin ammatilliset erityisoppilaitokset järjestävät! Kummankin aikana nuori pääsee tutustumaan sekä oppilaitokseen, opettajiin että itse alan opiskeluun. Näiden jakson ja kokeilujen aikana selviää, onko ala laisinkaan sellainen, mitä nuori kykenee tekemään, tai edes haluaa tehdä. Esim. kokkilinjalle ei kannata hakeutua siksi, että Gordon Ramsay on niin söpö. Kokin työ on fyysisesti raskasta työtä, ja myös opiskelu vaatii paljon. Minusta selkävaivoineni ei olisi kokiksi, sillä en pystyisi seisomaan koko päivää, mitä kokilta työssään vaaditaan.

Tutustumisjakso on ilmainen, ja se kestää pari päivää. Tutustumisjakson jälkeen opiskelija saa suullisen palautteen opettajalta. Koulutuskokeilu on maksullinen, tosin siihen saa yleensä maksusitoumuksen, joten se ei välttämättä mene omasta pussista. Se kestää pidempään, ja sen jälkeen saa kirjallisen palautteen. Näiden jälkeen on helpompi päättää, onko juuri tämä se koulu, mihin haluan pyrkiä ja onko juuri tämä se ala, mitä haluan opiskella.

Koulutuskokeiluun ja tutustumisjaksoille kannattaa hakeutua nyt jo! Yhteishaku alkaa suhteellisen pian. Ja yhteishakulomaketta on helpompi täyttää, jos on täysin varma siitä, mitä siihen haluaa laittaa.

MUITA MAHDOLLISUUKSIA

Eikä tässä vielä kaikki! Sitten on vielä kymppiluokkia, työpajoja, kansanopistoja, yksityisiä ammattioppilaitoksia ja ties mitä muuta, mihin voi mennä opiskelemaan peruskoulun jälkeen tai harjoittelemaan työntekoa. Laakereilleen ei tarvitse jäädä makaamaan, ja olen täysin varma siitä, että jokaiselle löytyy joku paikka! Myös syksyllä on yhteishaku, missä voi myös hakea, ellei kevään haussa käynyt tsägä.

PS. Kuvissa ammatillisten erityisoppilaitosten logot!

Erkka-amis vs. tavisamis

Arki on alkanut. Samoin työt. Sähköpostiin tulee jatkuvalla syötöllä kutsuja niihin koulutuksiin, mihin olen ilmoittautunut. Suureksi huvikseni huomasin, etten ole edes muistanut kaikkia koulutuksia, mitkä olen luvannut käydä kevään aikana. Hyvä, Satu! Hyvin olen taas kartalla omasta elämästäni, kun en tällaisiakaan asioita muista.

Samalla, kun ihmettelen omia opintojani ja yritän muistella, mihin kaikkeen sitä on taas tullut lupauduttua, joudun erityisopettajan roolissa miettimään myös muiden ihmisten opintoja. Aivan erityisesti joudun ihmettelemään sitä, miten huonosti ruohonjuuritasolla tunnetaan ammatillisen erityisopetuksen kenttä ja peruskoulun jälkeiset opiskelumahdollisuudet erityisopiskelijoille, jotka eivät voi mennä, syystä tai toisesta, tavalliseen ammattikouluun tai lukioon. Syy siihen, ettei tieto kulje, ei ole ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, sillä niissä henkilökunta tekee erinomaista työtä oman oppilaitoksensa markkinoinnin eteen. Oman kokemukseni perusteella kaikkein suurimmat syypäät ovat peruskoulujen opot, jotka eivät vie sanaa eteenpäin vanhemmille, jotka kaipaisivat tietoa erilaisista opiskelumahdollisuuksista.

Sen sijaan, että veisin tänään omia opintojani eteenpäin, päätinkin viedä muiden ihmisten opintoja eteenpäin! Vain vaivaisen parin kuukauden päästä alkaa yhteishaku, ja jos olet epävarma siitä pärjäätkö juuri sinä tai pärjääkö juuri sinun lapsesi tavallisessa oppilaitoksessa, silloin tämä blogitekstini on JUURI sinulle.

Ammatillisia erityisoppilaitoksia on ympäri Suomenniemen. Niissä voi opiskella sen aivan täysin saman ammatillisen perustutkinnon kuin mitä “tavisamiksissa” opiskellaan. Ainoa ero on se, että ammatillisessa erityisoppilaitoksessa on pienet ryhmät, erityisopettajat ja opiskelijan opintoihinsa saamat tuet ovat aivan eri tasolla kuin mitä “tavisamiksissa”. Kun “tavisamiksen” 30 hengen ryhmässä on “tavisopen” mahdotonta antaa minkäänlaista erityisopetusta resurssien puutteessa, meillä “erkka-amiksessa” ryhmäkoko on max. 9. Siihen päälle erityisopettajan koulutuksen saanut ihminen opettamassa, sekä tietenkin avustajaresurssit päälle!

Muuten opiskelu ei sitten eroakaan “tavisamiksesta” mitenkään. “Erkka-amiksesta” valmistunut toimitilahuoltaja on aivan yhtä pätevä tekemään työtään kuin “tavisamiksesta” samaan ammattiin valmistunut henkilö. He ovat käyneet samat opinnot, saman määrän työssäoppimista, mutta toinen on vain saanut huomattavasti enemmän tukea opintoihinsa kuin toinen.

Entäs sitten sellaiset, jotka eivät tiedä, mitä tehdä peruskoulun jälkeen? Lukioonko? E-hei! Sitä varten meillä on tarjota VALMA-vuosi. VALMA, eli jatko-opintoihin valmentava linja, toimii erinomaisena välivuotena silloin, kun ei ole täysin varma, mitä haluaa. VALMA voi myös olla hyvä vaihtoehto silloin, ellei ole päässyt haluamalleen linjalle. VALMA-vuoden aikana opiskellaan arjen taitoja, yhteisiä aineita (äidinkieli, vieraat kielet, matematiikka, liikunta jne.), vahvistetaan opiskeluvalmiuksia, tutustutaan työelämään ja tutustutaan myös erilaisiin aloihin. Vuoden aikana on mahdollista päästä koulutuskokeiluihin ja tutustumisjaksoille eri oppilaitoksiin, eri linjoille. Opiskelijan on mahdollista päästä ihan käytännössä kokeilemaan, miltä tuntuu opiskella esim. kokkilinjalla, ja sen jälkeen päättää, onko juuri tämä se ala, mille haluaa hakeutua myöhemmin.

Sitten on vielä TELMA-koulutus. Tämä linja on työhön ja itsenäiseen elämään valmentava linja. Siellä opiskellaan arjen taitoja, vuorovaikutustaitoja, tutustutaan työelämään jne. TELMA-linja ei ole jatko-opintoihin valmentava linja, vaan sieltä siirrytään useimmiten toimintakeskuksiin.

Hienolta kuulostaa, eikö? Mahdollisuus opintielle, myös niille, joille “tavisamis” ei ole vaihtoehto. Mistä näistä opinahjoista sitten saa tietoa? Esim. täältä: http://ameo.fi/. Sivuilta löytyy myös koulutustarjontataulukko, jota ei ole vielä tätä tekstiä kirjoitettaessa päivitetty 2017-2018 koulutustarjontaan. Mutta sellainen sinne varmasti tulee ennen yhteishakua!

Ja ellei juuri sinua lähimmässä ammatillisessa erityisoppilaitoksessa ole sitä linjaa, mitä juuri sinä haluaisin opiskella, nou hätä: Suurin osa tarjoaa asuntolan! Eikä siellä asuntolassa tarvitse olla yksinään ihmettelemässä, sillä asuntolahenkilökunta huolehtii siitä, että jokaisella on asiat hyvin koulupäivän jälkeenkin. Asuntolat järjestävät myös vapaa-ajan ohjelmaa.

Omassa kotikaupungissani, Turussa, ammatillista erityisopetusta tarjoaa Bovallius-ammattiopisto. Meillä on erittäin laaja tutkintojen kirjo, ja sen lisäksi myös VALMA- ja TELMA-koulutusta.

Jäikö jotain kysyttävää? Kysy toki. Vastaan mielelläni.