"Onks sul joku aareehooree?"

Yleensä en mitenkään yritä peitellä sitä, että minulla on ADHD. En häpeä diagnoosiani millään tavalla, ja kerron mielelläni sen hyvistä ja huonoista puolista. Joskus on kuitenkin sellaisia tilanteita, missä yritän hillitä itseäni ja esittää normaalia. Kuten eilen.

Minulla alkoi koiranomi-koulutus. Koiranomi on koira-alan ammattilainen, joka osaa tehdä "ihan kaikkea" koirien kanssa ja tietää koirista "ihan kaiken". Koulutus on kaikkea, mitä koiria rakastava ihminen voi toivoa. Todella mielenkiintoinen, yksityiskohtainen ja tiivis. Siinä käydään läpi koko koiruus kirsusta hännänpäähän, erityisesti painottaen koiran erilaisia kommunikaatiotapoja sekä käyttäytymistä.

Koulutuksesta tekee omalla tavallaan positiivisen se, että meillä on huippuhauska, mukava ja kokenut opettaja. Itse tiedän opettajana, miten suuri rooli sillä opettajalla on. Kun opettaja on hyvä, kouluttautuu mielellään ja ehkä jopa oppiikin enemmän, kun opettajaa jaksaa kuunnella.

Tämän kahden koulutuspäivän aikana, mitä olen koiranomi-koulutusta käynyt, olen yrittänyt parhaani mukaan olla edes hieman normaali. Ihan vain siksi, että kurssikaverini vaikuttavat suhteellisen nenteiltä, enkä halua heti pelästyttää heitä sillä tiedolla, että minulla on joku kirjainyhdistelmä. Aika harva ymmärtää loppujen lopuksi, mitä se ADHD tarkoittaa.

Tänään koulutuksen loputtua, ja muiden lähdettyä, minä pakkailin vielä tavaroitani. Yhtäkkiä kouluttaja kysyi: "Mä oon tässä vähän ajatellut... Siis ei sun tartte vastata, ellet sä halua, mutta mä vain mietin, että onko sulla ADHD?" 

Repesin niin, että minulta pääsi pissat housuun. Enhän minä siinä kohdassa alkanut valehdella, vaan kerroin ihan rehellisesti, mikä homman nimi on. Mikä siinä niin paljon nauratti, oli se, että olin parhaani mukaan yrittänyt olla normaali ja piilottaa sen, että minulla on ADHD. Näin hyvin minä näköjään onnistuin.

Mitä tästä opin? Sen, ettei näköjään ikinä kannata yrittää piilottaa mitään. En minä siinä kuitenkaan onnistu. Parempi olla juuri sellainen kuin on. Eli härö orava, jonka keskittymiskyky on yhtä hyvä kuin alkueläimen.

PS. Koska olen laiska, enkä jaksa etsiä omia valokuviani tämän blogitekstin kuvitukseksi, tarjoan teille pentusaastetta suoraan Internetin ihmeellisestä maailmasta. Nauttikaa, olkaa hyvät.

Coursera, edX ja FutureLearn - Kohti parempaa eläintietoutta

Koska elämä on tylsää ilman harrastuksia... Minäpäs näppäränä tyttönä (?) aloitin uuden harrastuksen: opiskelun! No, eipä se opiskelu varsinaisesti sinänsä ole uusi harrastus ihmiselle, joka ei ole ollut päivääkään opiskelematta sitten vuoden 1995. Mutta minä löysin internetin ihmeellisen maailman uumenista jotain sellaista, mikä sai minut innostumaan.

Yliopistot ympäri maailmaa tarjoavat kursseja oikeastaan kaikista mahdollisista aihealueista erilaisten verkkosivujen kautta. Ja mikä parasta, kurssit eivät edes maksa mitään! Ellet sitten halua saada kurssista sertifikaatin: se maksaa kolme-neljäkymmentä suomalaista rahaa riippuen hieman kurssista. Ison osan kursseista voi myös suorittaa omassa tahdissa, kaikessa rauhassa, joillakin kursseilla on löysähkö aikataulu, ja kurssit vaativat parin tunnin panostuksen viikossa. Eli ei todellakaan mitenkään hirveästi!

Ainoa asia, mikä on aika ehdoton kurssien suorittamisen kannalta, on kielitaito. Ylivoimaisesti suurin osa tarjotuista kursseista on englanniksi, mutta kursseja löytyy myös ranskaksi, espanjaksi ja yksittäisiä kursseja mahdollisesti muillakin kielillä. Suomeksi niitä on aika turha etsiä näiltä sivustoilta. 

Ensimmäinen sivusto, mistä aloin haalia kursseja itselleni, on Coursera. Ja koska minä-tyttö en turhia kursaile, ilmoittauduin saman tien neljälle kurssille! Kaksi kurssia Edinburghin yliopistosta, The Truth about Cats and Dogs ja Animal Behavior and Welfare. Yksi kurssi Duken yliopistosta, Dog Emotion and Cognition, ja yksi kurssi Melbournen yliopistosta, Animal Behavior. Ja koska kurssit ovat todella nopeita suorittaa, ehdin suorittaa yhden illan aikana koira ja kissa-kurssin kokonaisuudessaan, sekä suurimman osan eläinten käytös ja hyvinvointi-kurssia. Ne ovat sellaisia viiden-seitsemän viikon kursseja, mutta mitä sitä nyt odottamaan, jos voi suorittaa heti.

Toinen sivusto, mistä innostuin, on edX. Sieltä löytyi mielenkiintoinen kurssi Wageningenin yliopistosta, Introduction to Animal Behavior, sekä Arizonan yliopiston kurssi, Dog Behavior: Problems and Solutions. Ehkä jossain vaiheessa, kun saan ensin koulutettua itsestäni jonkinasteisen eläinkuiskaajan, voin käydä tämän kurssin: The Science of Beer. Todella "yllättävää", että hollantilainen yliopisto tarjoaa yliopistotason kursseja oluesta...

Kolmantena on FutureLearn, missä ei juuri tällä hetkellä ollut mitään sellaista, mikä olisi ollut itseäni ihan hirveästi kiinnostavaa ja tulevaisuuttani hyödyntävää. Mutta kannattaahan tuota sivustoa silmällä pitää, jos vaikka jossain vaiheessa sinne jotain hauskaa tulisi.

Eikä tietenkään kannata unohtaa Animal Training Academya, mistä saa ilmaiseksi aika hemmetin monta videota eläinten kouluttamisesta. Ja jos maksaa, niin sitten saa paljon enemmän, mutta näin alkuun minä tyydyn noihin videoihin.

Kun joulukuussa saan kauniiseen kouraani Tampereen yliopistolta todistuksen, missä lukee "käyttäytymisanalyysiperusteinen eläinkouluttaja", niin sen jälkeen voin ylpeänä lähteä jakelemaan ympäriinsä ansioluetteloa, missä on noin tuhat kurssia eläinten kouluttamisesta, hyvinvoinnista, kognitiosta... Ja yksi kurssi siitä oluesta!

Mutta ellei näistä kursseista mitään muuta hyötyä ole, niin voinpahan tämän jälkeen ainakin kuvitella olevani parempi koiranomistaja.

PS. Oli pakko ilmoittautua sille kaljakurssille! Eihän se mitään maksa kuitenkaan, ellen ota siitä sitä sertifikaattia.