Lukeminen ja miksi se kannattaa

Tulenpa tänne blogiini märisemään asiasta, mistä olen märissyt koko ikäni. Ensin märisin ihan vain siksi, että jostain sitä nyt on märistävä. Myöhemmin olen märissyt ammatinvalinnan tuoman "märinäpakon" vuoksi. Eli tämän päivän aiheena lukeminen ja kirjallisuus.

Koko ajan valitetaan, että suomalaislasten lukutaito heikentyy. No, siihen heikentyneeseen lukutaitoon on tasan yksi lääke, ja se on - TADAA - lukeminen!!! Olisitko ikinä voinut uskoa?

Suomessa lukemisen harrastaminen on tehty äärimmäisen helpoksi. Jokainen kansalainen on oikeutettu sellaiseen pieneen kapistukseen kuin kirjastokortti. Sen kortin kanssa saa oikeuden lainata kirjoja ihan ilmaiseksi. Eikös olekin jännää? Lukeminen ei siis maksa mitään!

Kaiken kukkuraksi lukemisen harrastamiselle ei ole asetettu mitään rajoja. Aivan kaikki saavat lukea kirjoja! Aikuiset, lapset, vanhukset, naiset, miehet, sukupuolettomat, homot, lesbot, maahanmuuttajat, suomenruotsalaiset, suomensuomalaiset, älykkäät, vähemmän älykkäät... Kelpo harrastus siis kaikille.

Miksi kannattaa lukea? Siksi, ettei lukemisella ole minkäänlaisia haittavaikutuksia. Paitsi ehkä se, että hyvään kirjasarjaan saattaa jäädä koukkuun, ja sitten harmittaa, kun lukee sarjan viimeisen kirjan. Lukemisesta on pelkkää hyötyä, ja näistä hyödyistä on tehty lukematon määrä eri tutkimuksia (pun intended). Tässä ihan muutama, omasta mielestäni erittäin hyvä syy lukea.

1. Lukeminen kasvattaa sanavarastoa

Tästä on tehty useampi tutkimus, ihan ystävämme Googlen avulla löytyy. Lapsilla, joille on luettu kirjoja ääneen vauvasta asti, on tuhansia sanoja parempi sanavarasto kuin sellaisilla lapsilla, joille ei ole luettu. 

2. Mikä tahansa lukeminen parantaa lukutaitoa

Jos haluat parantaa teknistä lukutaitoasi, siihen on vain yksi keino ja se on, "ylläripylläri", lukeminen! Mutta teknisen lukutaidon parantaminen ei vaadi sitä, että luet Sinuhea tai jotain Karamazovin veljeksiä. Minkä tahansa tekstin lukeminen - myös netissä olevien tekstien - parantaa teknistä lukutaitoa.

3. Lukeminen parantaa mielikuvitusta

Kun annat lapsellesi mahdollisuuden pienestä pitäen kuvitella itse erilaisia maailmoja ja erilaisia olentoja, lapsen mielikuvitus paranee. Myös aikuisen mielikuvitus voi parantua, kun antaa itsensä kuvitella, miltä hahmot ehkä näyttävät, millaisessa maisemassa he asuvat jne.

4. Lukeminen pitää aivot virkeänä

Lukeminen aktivoi useita eri aivoalueita, ja mitä aktiivisempana aivojasi pidät, sitä paremmin torjut esim. muistisairauksia. Aivot pysyvät virkeinä, kun niille antaa kunnolla tekemistä, ja lukeminen on erinomaista jumppaa aivoille. 

5. Lukeminen kasvattaa yleistietoutta

Myös netissä luetut tekstit kasvattavat yleistietoutta! Jos lapsesi siis roikkuu jossain Wikipediassa lukemassa jostain nostureista, niin anna lukea. Yleistiedosta ei ole ikinä ollut missään vaiheessa kenellekään minkäänlaista haittaa.

6. Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä

Näen sieluni silmin, miten jotkut pyörittävät epäluuloisesti silmiään. Tästäkin on ihan tutkittua tietoa! Meidän yhteiskunnassamme lukutaidon merkitys on nykyään niin suuri, että heikon lukutaidon omaavilla nuorilla on suurempi riski syrjäytyä yhteiskunnasta. Heikompi lukutaito tarkoittaa heikompaa opiskelumotivaatiota, mikä taas heijastuu suoraan tulevaan työuraan. Ellei ole kouluttautunut, töitä ei saa. Ainakaan ns. "kunnon töitä". Harmaan talouden töitä, ehkä.

Olen useasti kuullut, että henkilö ei lue, koska vaikea lukihäiriö. Tämä ehkä tekee teknisestä lukemisesta vaikeaa, kyllä, mutta se ei silti estä sitä, etteikö kirjallisuudesta voisi nauttia. Tätä nykyä teknologia on mahdollistanut sellaisen ihmeen kuin äänikirjat! 

Äänikirjat ovat kaupasta ostettuna ihan pirun kalliita, joten ymmärrän hyvin, ellei ihmisillä ole kovinkaan suurta intoa ostaa äänikirjoja. Niitä saa kuitenkin ilmaiseksi ihan tavallisesta kirjastosta tai Celiasta. Celian palveluihin kannattaa ehdottomasti tutustua, sillä saat sitä kautta äänikirjat omalle kotikoneellesi vaikka keskellä yötä. Ja - TADAA - myös Celian tunnukset saa ilmaiseksi!

Lisäksi Celian kautta on mahdollista ladata sellaisia lasten äänikirjoja, missä on kuvat mukana. Vaikeasti lukihäiriöinen aikuinen voi jakaa lapsensa kanssa satuhetken sillä, että kuuntelee yhdessä lapsen kanssa äänikirjaa ja katselee kuvia. Lapsen sanavarasto karttuu tälläKIN tavalla. Ihan sama, onko lukijana oma vanhempi tai Keijo Koneääni: Lukeminen kasvattaa lapsen sanavarastoa ja kehittää mielikuvitusta kenen tahansa lukemana.

Millaista sitten on hyvä kirjallisuus? Sellainen, mistä sinä itse pidät. Ei ole olemassa huonoa kirjallisuutta. Kaikki kirjat ovat hyviä! Etenkin, jos minä olen kirjoittanut sen kirjan tai ollut mukana kirjoittamassa sitä. ;) 

Tässä, kun joudutte vielä hetken aikaa odottelemaan uuden runoteokseni valmistumista, voitte sillä aikaa lukea viimeisintä teostani, Kaunokaista. Myös minun kauttani on mahdollista saada kyseinen kirja nimmarilla varustettuna, kaverihintaan, jos vain malttaa odottaa hetkisen aikaa. Olen nimittäin myynyt kaikki, ja joudun hetken aikaa odottamaan, että saan uuden satsin.

Lukuviikko - Millainen on sinun tarinasi?

Koska 2010-luku on erilaisten teemapäivien ja -viikkojen kulta-aikaa... Tänään starttasi Lukuviikko! Tämän vuoden Lukuviikon teemana on mun tarina. Eli tällä viikolla kirjoitetaan sitä omaa tarinaa, omalla persoonallisella tavalla.

Minun kohdallani nimi on ollut enne. Olen keksinyt tarinoita ennen kuin olen osannut lukea tai kirjoittaa. Kun otin ensimmäiset sanani, en ole sen jälkeen lakannut puhumasta tai tarinoimista. Olen kirjoittanut aina, olen lukenut aina, olen tarinoinut aina. Ehkä siksi minusta onkin tullut vieraiden kielten ja äidinkielen erityisopettaja. Vaikken mitään muuta osaisikaan, niin tarinoinnin salat minä osaan.

Ja kuten aina, saarnaan nytkin lukemisen tärkeydestä. Lukeminen ääneen lapsille on todella tärkeää. Se kasvattaa sanavarastoa, kehittää mielikuvitusta ja parantaa kielellisiä taitoja. Myös lukutaidon saavuttamisen jälkeen lukeminen on tärkeää! Se tekee aivoille hyvää ja omalta osaltaan auttaa ehkäisemään aivojen ennenaikaista rappeutumista pitämällä aivot virkeinä. Mikäli lukeminen on haasteellista lukihäiriön vuoksi, se ei tarkoita sitä, etteikö saduista ja tarinoista voisi nauttia, ja etteikö niistä voisi nauttia yhdessä lasten kanssa. Äänikirjat ajavat täysin saman asian kuin tavalliset kirjat! Äänikirjat ovat ostettuina tavallisia kirjoja kalliimpia, mutta onneksi kirjastot tulevat hätiin, ja niissä on monipuolinen äänikirjavalikoima. Kannattaa tutustua myös Celian palveluihin, niin äänikirjat saa ladattua omalle tietokoneella ilman, että on riippuvainen kirjastojen aukioloajoista.

Tämän lukuviikon aloittamisen kunniaksi otan taas vaarin Goethen erinomaisista sanoista:

Eli esittelen teille, taas kerran, yhden minua liikuttaneen kuvan, laulun ja runon. Edellinen esittely löytyy täältä, mikäli haluat tutustua siihen: 

https://valmentajaksi.blogspot.fi/2018/03/taidetta-maanantain-iloksi-kuva-laulu.html.

Ensimmäisenä päivän kuva. Tälle päivälle olen valinnut yhden maailman kuuluisimmista maalauksista, Edvard Munchin Huuto.

Kuva on tavallaan hyvin yksinkertainen ja koruton, mutta tuo koruttomuus kattaa sisälleen valtavan määrän erilaisia elementtejä. Siinä on punaisen auringonlaskun kauneus, mutta samalla verenpunainen taivas näyttäytyy myös pelottavana. Kuin joku olisi juuri kohdannut väkivaltaisen kuoleman.

Kuvan henkilö tuntee äärimmäistä tuskaa ja epätoivoa. Mutta ristiriita on siinä, tunteeko hän tuskaa ja epätoivoa yksinäisyyden vuoksi vai siksi, ettei kestä kuunnella muita. Huutaako henkilö itse vai peittääkö hän korvansa muiden huudoilta? Sillalla kävelee kaksi muuta hahmoa, ja kaukaisuudessa, vedessä, on laivoja. Henkilö ei siis ole yksin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö henkilö voisi tuntea yksinäisyyttä. Seurassakin voi tuntea olevansa täysin yksin. Huutaako hän siksi, ettei kestä yksinäistä elämäänsä? Vai peittääkö hän korvansa, koska ei kestä muita ihmisiä? Ehkei hän kestä muiden ihmisten läsnäoloa, koska muut ihmiset ovat pelkkiä tyhjiä kuoria, vailla mitään sanomaa. Kuka tietää. Tulkinta on jokaisen katsojan omassa silmässä ja mielessä.

Oli tulkinta mikä tahansa, minun sisälläni kuva herättää niin monenlaisia erilaisia tunteita, ettei tämä maalaus voi olla mitään muuta kuin loistavasti toteutettu. Se täyttää taiteen tarkoituksen sanan kaikissa mahdollisissa merkityksissä.

Toisena päivän laulu. Tälle päivälle olen valinnut Queenin upean biisin Show must go on.

Kaikki pitävät Queenistä. Minä - hevari - kuuntelen Queeniä. Mieheni - "trancemies" - kuuntelee Queeniä. Ellet pidä Queenistä, se kertoo vain siitä, että sinulla on huono musiikkimaku, etkä tunnista maailman parhaita musiikintekijöitä. Freddie Mercuryn ennenaikainen kuolema oli valtava menetys musiikkimaailmalle, ja todella moni erinomainen laulu jäi kirjoittamatta, koska Freddie menehtyi. Freddie on Jumala. Jos olet eri mieltä, olet hyvin yksinkertaisesti väärässä. 

Freddien kirjoittamat lyriikat puhuttelevat erityisen syvällä tavalla. Show must go on puhuttelee minua juuri siksi, että se on vähän kuin minun elämäni. Homman pitää jatkua, vaikka mikä olisi. "My make-up may be flaking but my smile still stays on." Hymy pysyy pyllyssä, vaikka maski vähän murenisikin. Jaksaa, jaksaa, vaikkei jaksaisikaan.

Kolmantena päivän runo. Rakastan yli kaiken Edgar Allan Poen kirjallisuutta, ja erityisesti pidän hänen Korppi-runostaan. Se on aivan jumalattoman pitkä, joten en viitsi laittaa sitä tähän, koska blogikirjoituksen pituus venyisi kilometrin mittaiseksi. Sen sijaan laitan linkin, mistä runon voi käydä lukemassa, jos runo ei ole entuudestaan tuttu. Linkin takaa löytyy runon alkuperäinen, englanninkielinen versio. Tämä siksi, että minusta runoutta ei voi kääntää muille kielille. Jos runot kääntää, ne menettävät sen alkuperäisen ideansa, sillä ne taustalla olevat ajatukset ja metaforat eivät yksinkertaisesti välttämättä käänny muille kielille. https://www.poetryfoundation.org/poems/48860/the-raven

Runo ei ole pelottava, vaikka Poe sen ehkä pelottavaksi tarkoitti. Ei ainakaan minun mielestäni. Se on pidemminkin ahdistava. Siinä on läsnä yksinäisyys ja menetyksen jälkeinen kaipuu. Samoin siinä on epätoivo, mikä ei jätä ahdistunutta mieltä rauhaan. Runo on kaikessa ahdistuneisuudessaan todella mielenkiintoinen.

Haastanpa sinutkin osallistumaan Lukuviikkoon! Kirjoita, sävellä, maalaa tai vaikkapa valokuvaa oma tarinasi. Eri vaihtoehtoja siksi, että kaikki nyt eivät vain koe olevansa kirjoittajatyyppejä, mutta maalaustyyppejä voivat ehkä olla. Ja luepa vaikka jotain kaunokirjallista tällä viikolla. Voi olla ihan yksi yksittäinen runo tai lyhyt novelli. Lukeminen on hyvä harrastus!

Arvostan!

Ihmiset kiittävät aivan liian harvoin. Aivan liian harvoin toisen ihmisen suusta kuuluu, että hän arvostaa sinua tai jotain tekoasi. Positiivista palautetta annetaan aivan liian vähän. Halauksia, pusuja ja helliä kosketuksia annetaan aivan liian harvoin. Onnistumisesta ei palkita, mutta pienikin virhe huomataan heti. Tämä on todellisuutta ja elämme tässä jatkuvassa negatiivisen palautteen ja arvostamattomuuden kyllästämässä ympäristössä, missä kuitenkin pitäisi jaksaa hymyillä ja tehdä parhaansa.

Kerroin töissä työkaverilleni, että poikaystäväni jätti omat, suhteellisen tärkeät, menonsa väliin siksi, että olin keuhkokuumeessa, en saanut tehdä mitään enkä olisi pystynytkään tekemään mitään. Hän jäi tänne hoitamaan minua, koiraani, kotiani ja tytärtäni, vaikka hänellä olisi ollut omalla kotipaikkakunnallaan menoja. Työkaverini sanoi, että poikaystäväni on kultaakin kalliimpi tapaus, ja hän kysyi minulta tiukasti, olenko sanonut hänelle, että arvostan hänen tekoaan. Suoraan sanottuna, en muista! Taisin sanoa, ettei hänen tarvitse takia siirtää omia menojaan, ja taisin ehkä sanoa rakastavani häntä, mutten oikeasti muista. Koska en muista näin tärkeää asiaa, aion korjata tilanteen ja kiittää kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat omalta osaltaa tukeneet minua.

Kiitos, kumarrus, hatunnosto ja kunnia

POIKAYSTÄVÄNI, kiitos siitä, että olet jaksanut minua tämän pitkän sairauden aikana, ja noin muutenkin. Olet keuhkokuumeeni aikana väsymättä hoitanut minua ja lastani, vaikkei lapsi ole edes sinun. Arvostan tekoasi koko sydämestäni ja olen sinulle todella paljon velkaa tämän jälkeen. Olet tukenut minua näissä opinnoissa, ja uskot minuun enemmän kuin mitä minä uskon itse. Jaksat kannustaa ja viedä minua eteenpäin silloinkin, kun itse epäilen itseäni ja omia kykyjäni. Osaat myös antaa rakentavaa palautetta ilman, että alkaisit haukkua ja mollata. Teet minusta paremman ihmisen ihan vain olemalla vierelläni. Rakastan sinua ja toivon, että olet vierelläni vielä pitkään!

JARI, mitä suurin kiitos siitä, että annoit minulle mahdollisuuden opiskeluun. Kiitos siitä, että olet avannut silmäni eläinavusteiseen valmennukseen, ja olet innostanut tälle polulle. Kiitos hyvistä neuvoista, mitä olen sinulta saanut, ja kiitos myös niistä hyvistä neuvoista, mitä tulen saamaan jatkossa, ellen muista kiittää niistä erikseen.

MIRKA, kiitos innostavasta koulutuspäivästä, jakamastasi tiedosta sekä lämmin kiitos antamastasi positiivisesta palautteesta! Antamasi palaute lämmitti sydäntäni todella paljon.

TYÖTOVERIT, kiitos mahdollisuudesta saada vapaata opintojeni lähipäiviin. Kiitos, että tuuraatte minua ja teette työni puolesta sillä aikaa, kun itsekkäästi havittelen lisäpätevyyksiä, ja joudun sen vuoksi jättämään työni hoitamatta aina silloin tällöin.

OPISKELUTOVERIT, kiitos innostavista keskusteluista, vertaistuesta, oman alanne asiantuntijuuden jakamisesta sekä innostuneisuudestanne.

ÄITI, kiitos taloudellisesta tuesta. Vaikket sinäkään ui rahassa, olet kuitenkin antanut vähästäsi ja sitä kautta mahdollistanut etenemistäni urallani.

AISTI RY, kiitos mahdollisuudesta saada olla mukana tekemässä huipputärkeää vapaaehtoistyötä. Olette vahvoja ihmisiä, jotka väsymättä jaksatte auttaa myös muita. Teette arvokasta työtä tämän yhteiskunnan hyväksi, ja arvostan teitä kaikkia suuresti. En voi sanoin kuvata, miten onnellinen olen siitä, että saan olla osana näin hienoa ja aktiivista yhdistystä.

SINÄ, kiitos sinulle, kun jaksat lukea näitä loputtomia sepustuksiani. Arvostan jokaista lukijaa!