Maaliskuu toi mukanaan hyviä uutisia! Oikein kaksin kappalein. Jos olisi samppanjaa, korkkaisin juuri nyt pullon.
Kokosimme pienessä naisporukassa runoantologian ja tarjosimme sitä eräälle kustantajalle. Kustantajalta on nyt tullut vahvistus, että antologiamme julkaistaan. Varsinaista julkaisupäivää en vielä osaa sanoa, mutta tämän kevään aikana kuitenkin. Runoantologian nimi on Totuus seeproista (älkää kysykö, mistä nimi tulee, se on pitkä tarina) ja minulta siinä on parisenkymmentä runoa. Myös kirjan kuvitus on minun kamerastani tullutta.
Päätimme myös sen, että kaikki kirjan myynnistä ja lainaamisesta tulleet varat ohjataan Leijonaemot ry:n hyväksi. Leijonaemot ry on yhdistys, minkä tarkoituksena on edistää erityislasten vanhempien jaksamista ja hyvinvointia. Yhdistys haluaa edistää myös erityisten henkilöiden asemaa ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Ostamalla tai lainaamalla runokirjamme tuet yhdistyksen toimintaa ja sen tekemää arvokasta työtä erityisperheiden hyväksi.
 |
| Seeproja Edinburghin eläintarhassa. |
Sen lisäksi, että olen mukana tässä runoantologiassa, minulta julkaistaan myös oma runokirja. En osaa sanoa senkään julkaisupäivää vielä, mutta voitte olla satavarmoja, että tulen kyllä ilmoittamaan sen! Tämän kirjan tuottoja ei, valitettavasti, ohjata mihinkään hyväntekeväisyyteen, vaan sen kirjan tuotot menevät siihen, että lapseni saa vaatetta ja harrastusvälineitä, koirani ruokaa ja puruluita järsittäväksi sekä minä saan pari laskua maksettua.
Minun runokirjani nimi on Kaunokainen, ja se kertoo koiranomistajan elämästä. Kaikista niistä puolista, mitä liittyy koiran kanssa elämiseen. Se kertoo koiran antamasta uskollisesta ystävyydestä ja rakkaudesta, se kertoo omistajan tuskasta kurakeleillä ja se kertoo myös luopumisen tuskasta sitten, kun sen hetki tulee.
Kannattaa siis seurailla kirjakauppojen hyllyjä! Tänä keväänä on tulossa hurjan paljon hyvää luettavaa, kunhan kirjat pääsevät ensin painotalon pimeydestä näkemään päivänvalon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti