Healing with arts-kurssi lähestyy loppuaan, halusin tai en. On aika viimeisen projektin. Mietin pitkään, mitä voisin tehdä. Koska kurssilla ei ole ollut valokuvausta laisinkaan, päätin ottaa aiheekseni valokuvan.
Voimauttavan valokuvan koulutuksessa me teemme jo lopputyötämme asiakkaalle. Mutta entäs sitten minä? Saanko minä olla itsekäs? Saanko minäkin mahdollisuuden nähdä itseni uudessa valossa valokuvan kautta? Koska Healing with arts-kurssin tarkoitus on nimenomaan parantua itse, päätin olla ihan pirun itsekäs ihminen ja tehdä eräänlaisen selfie-kokoelman itsestäni. Saanpahan nähdä itseni uudessa valossa.
Päätin ottaa pelkkiä mustavalkokuvia. Ihan vain siksi, ettei nyt haukata liian isoa palasta yhdellä kertaa. Olen muutenkin ihan pirun itsekriittinen enkä pidä itsestäni valokuvissa, joten parempi lähteä liikkeelle hitaasti.
Päätin varustautua pöytälampulla, vihreällä muovisiivilällä, kukkahatulla ja pienellä pallilla. Jokaisen valokuvaajan vakiovarustelu. Sen jälkeen tavarat omille paikoilleen ja järkkärin itselaukaisin laulamaan.
Tässä lopputulos:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti