Tässä se on! Vihdoin ja viimein. Kaunokainen. Rakkaalle koiralleni omistetun runokirjan oikovedos. Kirja kertoo koiranomistajan arjesta kaikin eri tavoin: aidosta ystävyydestä ja rakkaudesta, heiluvästä hännästä, kurakeleistä, karvanlähtöajasta ja myös luopumisen tuskasta. Runoissa on mukana iloa, rakkautta, huumoria, surua ja myös sitä ärtymystä, mitä koiranomistajat joskus tuntevat, kun huomaavat lempikenkiensä löytäneen tiensä parempiin suihin.
Olen kirjoittanut runot sen puolentoista vuoden aikana, mitä Kauno ehti olla meillä ennen käsikirjoituksen lähettämistä kustantajalle. Runoja on eri vuodenajoilta, ja runojen seassa on niin tankaa, haikua kuin kalevalamittaakin.
Koska käsissäni on siis oikovedos, se tarkoittaa käytännössä sitä, että minä luen ensin tuon käsissäni olevan kirjan lävitse ja lähetän takaisin kustantajalle kera muutosehdotusten. Sen jälkeen kirja tulee kauppoihin myyntiin. Yritän saada tämän "oikomisprosessin" suoritettua mahdollisimman nopeasti, jotta te kaikki pääsisitte nauttimaan näistä suorastaan hulvattoman upeista runoistani.
No joo, ehken minä Tommy Tabermannin tason runoilija ole, mutta mukiin menevä ilmeisesti, kun tuon kehtaavat kuitenkin kustantaa.
Ja koska minä olen köyhä opiskelija, niin tuota kirjaa saa sitten ostaa itselle, lahjaksi kaikille tutuille ja pyytää kirjaston tätiä hankkimaan sen kirjan sinne omaan lähikirjastoon. Ostamalla tuon kirjan tuet kirjan kannessa olevan koiran elämää. Kirjan tuotot käytetään kustantamaan koiran harrastukset (ja niitä riittää, terveisin emäntä, joka ilmoitti koiransa sekä nose workin kolmostason kurssille että jäljestyskurssille), namit ja lelut.
PS. En voisi olla enempää kiitollinen Syysruskan kennelin väelle siitä, miten ihanan ja upean koiran heiltä sain! Kaunis, upea ja älykäs koira, josta saa olla todella ylpeä. Ihanampaa koiraa ei olisi voinut enää toivoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti