Olin unessa tyttäreni kanssa musiikkileirillä. Meillä oli majoitus keskellä metsän syvintä korpea sijaitsevissa puisissa majoissa. Majat olivat erittäin askeettiset, eikä niissä ollut sisällä tasan mitään. Pelkät seinät ja lattiat. Pieniin majoihin mahtui juuri ja juuri kaksi henkilöä nukkumaan makuupusseissa. Tyttärelläni oli mukana vanha Salama McQueen-makuupussinsa, missä hän makasi.
Tyttäreni soitonopettaja oli keksinyt leirille kaikenlaista kivaa ohjelmaa ja yritti parhaansa mukaan innostaa tytärtäni osallistumaan. Tyttäreni vain kuitenkin valitti koko ajan kaikesta ja hänestä kaikki oli tyhmää (tämä ei eroa tasan mitenkään todellisuudesta). Minua hävetti tämä jatkuva vastaan vänkääminen kaikessa mahdollisessa, ja suutuinkin jossain vaiheessa, kun mikään, mitä hänen vuoksensa yritettiin, ei kelvannut.
Täysin yhtäkkiä uni hyppäsi siihen, että olinkin kotona, avomieheni kanssa, ja selitin hänelle suu vaahdossa vuonna 1984 valmistuneesta Sheena-elokuvasta, minkä olen viimeksi nähnyt varmaan 25 vuotta sitten. Selitin hänelle elokuvan juonta ja analysoin tapahtumia. En, todellakaan, ole nähnyt elokuvaa tämän vuosituhannen puolella, enkä ymmärrä, miten ihmeessä juuri tällainen leffa tuli mieleeni.
Ihmeellinen on unien maailma.
Tanya Roberts Sheenan roolissa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti