Lukuhaaste vuodelle 2018 - Tuletko mukaan?

Minulla oli pyhä aikomus ottaa osaa Helmet-lukuhaasteeseen vuonna 2017. Lukuhaaste jäi, koska a) burnout, ja b) opiskelut. En ole tämän vuoden puolella montaakaan kertaa kyennyt istumaan kaikessa rauhassa, kirja kädessä ja ihan vain nauttimaan lukutuokiosta. Kaikkeen, mitä olen tehnyt, on sisältynyt jumalaton kiire.

Olen toki lukenut tämän vuoden aikana järkyttävät määrät kirjallisuutta. Tämä kaikki lukeminen on kuitenkin liittynyt opintoihini tavalla tai toisella. Olen lukenut tekstejä "hyppien", pelkkiä otsikoita lukien, etsien vain pelkkiä lähdeviittauskohtia. En ole keskittynyt lukemaani, ja mikä pahinta, en ole lukenut siksi, että olisin etsinyt sen kautta pysähtymistä, nautintoa, rauhoittumista ja hiljaisuutta. Lähes kaiken lukemiseni tarkoituksena on ollut pelkkien lähdeviitteiden saaminen esseisiin ja harjoitustehtäviin.

Tämä on suuri harmi, sillä lukeminen on todella nautinnollista. Se hetki, kun luet mukaansa tempaavaa kirjaa ja annat mielikuvituksesi piirtää kuvia kirjan tapahtumista, on todella rentouttava. Hyvän kirjan avulla pystyt unohtamaan arkielämän murheet, jättämään tämän maailman hetkeksi taaksesi ja hyppäämään mielikuvituksesi avulla johonkin toiseen paikkaan, kokemaan jännittäviä seikkailuja. Kaipaan tällaisia lukuhetkiä. Vain minä, hyvä kirja, pehmoinen pöllöviltti ja kuppi kuumaa teetä.

Päätinkin asettaa itselleni lukuhaasteen ensi vuodeksi. Toki tulen lukemaan ensi vuonnakin hyvin paljon opintoihini liittyvää kirjallisuutta, mutta opintokirjallisuuden lisäksi pyrin siihen, että luen vähintään yhden ei-opintoihin liittyvän kirjan kuukaudessa. Kirja voi olla kauno- tai tietokirjallisuutta, kunhan se ei ole kurssikirja. Kurssikirjaa luen eri tavalla ja suhtaudun siihen eri tavalla. En saa lukemisesta samalla tavalla nautintoa kuin kirjasta, mitä luen ihan vain omaksi ilokseni enkä saadakseni kurssiarvosanaa.

En tarvitse tätä haastettani varten edes kirjastoa, sillä minulla on omassa hyllyssäni vielä paljon mielenkiintoisia ja hyviä kirjoja odottamassa korkkaamista. En ole ehtinyt kaiken kiireen keskellä avata näitä teoksia. Nyt teen muutoksen ja käännän suunnan. 

Tällä hetkellä minulla on kesken Juha Valsteen kirja "Ihmislajin synty". Olen puolessa välissä kirjaa. Saan sen kyllä nopeasti loppuun, jos saan rauhassa lukea. Ja jos löydän hyvän lukuasennon tämän kipeän selkäni kanssa. Kirjamessuilta ostamani Tiina Raevaaran kirja "Koiraksi ihmiselle" on vielä korkkaamatta, ja se kutsuu minua kovasti. Samoin Jaana Haapasalon kirjoittama "Kriminaalipsykologia". Juha Veli Jokisen toimittama "Homo! Lesbo! Tositarinoita 2000-luvun Suomesta" pitää myös päästä lukemaan piakkoin. Ehkä minä pärjään tällä kattauksella maaliskuuhun loppuun oikein hyvin.

Entäs sinä? Luetko sinä kuinka paljon? Ja saisinko juuri sinut mukaan jonkinlaiseen lukuhaasteeseen?