Vuosi lähenee loppuaan. Samoin syyslukukausi. Rankan syksyn päättävät viimeiset kurssit ja viimeiset tentit. Tänä vuonna minun pitäisi vielä jaksaa tehdä SPSS-kurssin kotitehtävä, käydä verkostotyö-kurssin viimeisessä seminaarissa, kirjoittaa tyttötutkimuksen vertaispalaute, aloittaa gradun teoriaosuuden kirjoittamista ja käydä tekemässä sekä seksikurssin että genetiikan tentit suullisesti. Ei siis ihan hirveän paljoa enää tälle vuodelle tekemistä.
Genetiikan tentti on ensi viikon maanantaina. Olen joutunut olemaan todella paljon pois luennoilta, koska olen sairastellut niin paljon marraskuun aikana. Eipä siinä, luennot ovat Moodlessa, vapaasti katsottavissa (tai no, vapaasti niille, kenellä on sekä tunnukset Turun yliopiston Moodleen että kurssin avainkoodi tiedossa). Voin siis katsoa luennot kaikessa rauhassa, kotisohvallani, ja päästä kärryille kurssin sisällöstä.
Tai ainakin yrittää päästä kärryille!
Tai ainakin yrittää katsoa niitä luentoja… Tentti on ensi viikon maanantaina, siis ihan parin päivän päästä, ja montako luentoa olen tähän mennessä katsonut? EN YHTÄÄN! Yhtä aloitin, mutta nukahdin kesken kaiken, eli en saanut sitäkään katsottua loppuun. Tänä viikonloppuna minulla ei ole siis mitään muuta tehtävää kuin istua sohvalla, kaivaa varpaideni väliä ja huudattaa Moodlea taustalla. Kuunnella, kun luennoitsija paasaa genetiikasta.
Luojan kiitos, luennoitsija on erinomainen! Hän osaa oikeasti selittää asiat niin rautalangasta, että jopa tällainen tyhmä kasvatustieteilijä-humanistikin ymmärtää suurimman osan asioista. Se, muistanko minä niitä kuinka kauan… Se on sitten täysin oma asiansa.
Olisi ehkä pitänyt aloittaa näiden luentojen katseleminen jo kauan aikaa sitten, mutta kun minulla on ollut paljon tärkeämpää tekemistä. Kuten sohvalla makaaminen, piereskely, koiran rapsuttaminen ja koiralle lässyttäminen. Toisaalta, minä olen sen verran sisukas täti, että kun minä olen jotain päättänyt, niin minähän sen teen. Ja minä olen päättänyt, että minä suoritan tämän saakelin genetiikan kurssin, oli mikä oli. Minä saan tästä hemmetin kurssista arvosanan, vaikka se olisi ykkönen. Ihan sama tässä konkurssissa, kunhan minulla on genetiikan kurssi valmiina, kun vuosi vaihtuu toiseen.
Seksikurssin kanssa sama asia. Paitsi etten ole vielä sopinut edes tenttipäivää. Olen joutunut olemaan sieltäkin paljon pois sairastelujen takia, mutta luojan kiitos seksuaalipsykologia käsittää huomattavasti vähemmän minulle täysin vieraita, luonnontieteellisiä termejä. Pääsen, erittäin suurella todennäköisyydellä, paljon vähemmällä vaivalla tuon seksikurssin kanssa kuin tämän genetiikan kanssa.
Mutta minä teen ne molemmat. Koska minä olen MINÄ, ja minä olen tällainen pikkarainen sisupussi. PERKELE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti