Opinnot alkavat tämän syksyn osalta olla ohitse. Kursseista on napsahtanut arvosanoja opintorekisteriin reippaaseen tahtiin. Olen tämän syksyn aikana suorittanut seuraavat kurssit:
- Johdatus evoluutiopsykologiaan
- Evolutiivinen seksuaalivalinta ja seksuaalipsykologia
- Genetiikan perusteet
- Kasvatustieteen metodologia ja tutkimusmenetelmät
- Historiallinen ja sosiologinen tutkimusote kasvatustieteissä
- Verkostotyö
- Johdatus SPSS-ohjelman käyttöön
- Asklepios I: Terveys, kulttuuri ja eriarvoisuus
- Asklepios II: Terveyden eriarvoinen historia
- Näkökulmia tyttötutkimukseen
Tämän lisäksi olen suorittanut nuorisotutkimuksen perusopinnot, mistä olen saanut 25 noppaa ja yhden sivuainekokonaisuuden. Olen järjestänyt pienet häät, harrastanut koiran kanssa, käynyt pitämässä luentoja ja kokemusosaajapuheenvuoroja, hoitanut teinin asioita, yrittänyt hoitaa omia asioitani ja jaksaa jotenkin tämän pitkän syksyn ajan. Olenko tyytyväinen kurssisaavutukseeni? No en todellakaan!
 |
| Asklepios, terveyden ja hyvinvoinnin jumala |
Kaiken tämän kiireen keskellä en ole saanut suoritettua ensimmäistäkään psykologian aineopintojen kurssia. Olen todella pettynyt itseeni. Kaiken lisäksi hirveän kiireen keskellä tehdyt ja hiomattomana palautetut esseet ja harjoitustehtävät eivät ole poikineet mieleisiäni arvosanoja, eli toisin sanoen, erinomaisia ja kiitettäviä arvosanoja ei ole tullut ihan kaikista kursseista. Genetiikasta en sellaista odottanutkaan, halusin vain päästä koko kurssin ylipäätänsä edes läpi. Muista kursseista olisin odottanut hieman parempia arvosanoja, mutta aika ei yksinkertaisesti ole riittänyt siihen, että olisin ehtinyt paneutua yksittäisiin harjoitustehtäviin ja hioa niitä paremmiksi. Muuta tekemistä on ollut aivan liikaa.
En ole myöskään saanut aloitettua graduani. Minulla on lähdeaineisto suurin piirtein kasassa, mutta ensimmäistäkään kirjainta en ole saanut kirjoitettua. Aika ei ole riittänyt, ja voimat ovat olleet niin lopussa, että silloin, kun aikaa olisi ollut, en ole jaksanut.
Ensi keväänä minun pitää tehdä jonkinlainen ryhdistysliike, jotta saan vähän paremmalta näyttävän suorituslistan aikaiseksi. Ja aloitettua myöskin niitä psykologian opintoja! Olen tämän syksyn aikana tuhlannut aivan liian paljon aikaa siihen, että olen tehnyt jotain muuta kuin opiskellut. Olen joutunut hoitamaan virallisia asioita. Keväällä aion olla hoitamatta niitä niin paljon. Menkööt asiat solmuun, ihan sama. Virallisten asioiden hoitaminen vie minulta niin paljon voimia, etten yhden virallisen puhelun jälkeen kykene enää tekemään mitään muuta sen päivän aikana, ja loppupäivä on täysin hukkaan heitetty. Tervetuloa lopen uupuneen ADHD-aikuisen arkeen, missä mikään ei ole itsestään selvää.
Aion myöskin välttää läsnäolopakollisia kursseja viimeiseen asti. Pyrin valitsemaan sellaiset kurssit, missä on mahdollisimman paljon itsenäistä työskentelyä. Jos on luento-opetusta, käyn vain silloin, kun jaksan, ja jätän luentoja surutta väliin. Luentodiat ovat joka tapauksessa Moodlessa, joten voin lukea ne sieltä.
Olen myös huomannut, että olen lakannut valokuvaamasta. Valokuvaaminen lakkaa aina silloin, kun minulla on “synkkä kausi”, vaikka se normaalisti toimiikin voimauttavana tekijänä elämässäni. En vain yksinkertaisesti jaksa lähteä mihinkään valokuvaamaan, ja jos muutaman kuvan räpsäisenkin, en jaksa muokata niitä. Toivon myös tähän muutosta kevään aikana.
Ehkä ensi keväästä tulee hieman parempi ja tuotteliaampi kuin mitä tämä synkkä ja pitkä syksy on ollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti