Eräs hyvä ystäväni oli käymässä meillä. Olimme kahdestaan: Sulhaseni oli matkoilla ja tyttäreni oli “jossain”. Istuimme sohvalla, nauroimme ja höpisimme. Yhtäkkiä ystäväni puhelin soi. Soittaja oli sulhaseni. Ystäväni sanoi, että sulhaseni oli soitellut hänelle jo pidemmän aikaa, ehdotellut kaikenlaista ja puhunut tuhmia, kun näin nätisti asia ilmaistaan.
Ehdotin ystävälleni, että hän vastaisi puhelimeen ja yrittäisi jutella mahdollisimman samaan tyyliin kuin yleensäkin juttelee sulhaselleni. Tekisimme hänelle pienen jekun. Ystäväni vastasi, ja kuulin puhelimesta, miten sulhaseni jutteli mairealla äänellä kaikenlaista tuhmaa. Päätin soittaa sulhaselleni, vaikka tiesin, että luuri tuuttaisi varattua. Minulla oli suunnitelma, minkä avulla saisin ajettua sulhaseni nurkkaan ja paljastettua hänen epärehelliset touhunsa.
Juuri, kun olin soittamassa, uni hyppäsi tästä tarinasta kokonaan johonkin toiseen, mitä en enää muista.
PS. Oikeassa elämässä sulhaseni ei soittele tuhmia puheluita kenellekään muulle kuin minulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti