Koska kaikilla oli joulun takia hirveä kiire, enkä saanut juurikaan yhteyttä “uhreihini”, enkä löytänyt uusia “uhreja” kovin helposti, päätin teetättää erään ratkaisukeskeisen harjoituksen Facebookissa. En tarkoittanut harjoitusta varsinaisesti jaettavaksi, vaan ihan kommentoitavaksi omalla seinälläni. Siitä huolimatta muutama ihminen oli kopioinut harjoituksen omalle seinälleen, mistä tulin hyvälle mielelle. Osa ihmisistä otti harjoituksen todellakin tosissaan.
Harjoituksen tarkoituksena oli löytää 10 asiaa, mitkä tuottavat iloa juuri tässä ja nyt. Tällä tavoin ihmiset huomaavat, että jokaisessa päivässä ja jokaisessa hetkessä on iloa tuottavia asioita, useita! Jopa sellaisissa hetkissä, jolloin tuntuu täysin toivottomalta, iloa on olemassa. Se pitää vain nähdä toivottomuuden läpi.
Yhteensä parisenkymmentä ihmistä lähti mukaan haasteeseen. Tähän lukuun laskin mukaan ne, jotka kommentoivat seinälläni olevaa topaa sekä myös ne, jotka eivät kommentoineet mitään minun topaani, mutta olivat jakaneet harjoituksen omalla seinällään. Pari henkilöä eivät saaneet kaikkea kymmentä kohtaa täyteen, mutta olivat saaneet kuitenkin yli viisi kohtaa. Mikä minusta oli kuitenkin tärkeintä, oli se, että he yrittivät ajatella positiivisesti ja löytää ilon lähteitä. Ei sillä määrällä niinkään ollut väliä.
Jokaisessa listassa iloa tuottivat ystävät, lapset tai perhe. Myös lemmikit mainittiin tärkeinä ilon lähteinä. Näin joulunaikaan erittäin tärkeä iloa tuova asia oli, erityisesti ADHD-aikuisilla, siivouksen loppuun asti saattaminen ja siisti koti. Jotkut iloitsivat myös siitä, että joulua vietetään muualla, joten kodin siivoamisesta ei tarvitse murehtia laisinkaan.
Usein mainittu ilon lähde oli loma, mihin liittyivät stressittömyys ja kiireettömyys. Ja tietenkin, koska on kyse joulusta, useissa kommenteissa mainittiin hyvä ruoka sekä lahjat. Erityisen iloisia oltiin siitä, että lahjat oltiin saatu hommattua ja paketoitua ajoissa, joten iso stressitekijä oli poissa harteilta. Myös valmiista joulupöydästä osattiin olla iloisia, jos oltiin menossa syömään jonnekin ulos.
Jotkut iloitsivat tulevasta matkasta, toiset terveydestä. Yksi iloitsi hyvästä ja energisestä olosta, toinen hyvästä lasillisesta glögiä tunnelmallisessa kodassa. Joku oli saanut suuren avun Bullet Journalista, ja iloitsi siitä, toinen taas iloitsi hyvin sujuvista ja mielekkäistä opinnoista.
Ilon aiheet olivat arkisia ja jotkut hyvinkin pieniä. Oikeastaan kenelläkään ei ollut listassaan mitään erityisen suurta, hienoa tai poikkeuksellista. Iloittiin siitä, että on koti pään päällä, tärkeitä ihmisiä ympärillä, yhteistä aikaa rakkaiden kanssa, pöytä täynnä ruokaa ja terveyttä. Perusasioita. Se vain, että äärimmäisen harvoin näistä perusasioista muistetaan iloita tavallisessa arjessa, ellei joku sitten erikseen muistuta siitä. Kotia, läheisiä ihmisiä ja ruokaa pidetään itsestään selvyytenä, eikä niistä osata iloita, ennen kuin ne menetetään.
Ehkä tämän pienen harjoitukseni jälkeen nämä ihmiset muistavat iloita ihan tavallisen arjen asioista, edes vähän useammin, ja ilman, että siitä erikseen muistutetaan.
 |
| Iloitsen siitä, että minulla on maailman ihanin koira. |
Miltä minun listani näytti? Se näytti tältä:
1. Onnellinen Kauno herkkuluunsa kimpussa
2. Kaunis joulukukka olkkarin pöydällä
3. Kynttilänvalo pimeässä illassa
4. Ihanat, uudet villasukat
5. Kiireettömyys ja stressittömyys
6. Bailey's-suklaaputouskakku
7. Hyvä kirja, minkä aion aukaista myöhemmin
8. Lasillinen hyvää viiniä
9. Valmiiksi paketoidut joululahjat
10. Maailman paras mies
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti