tiistai 18. huhtikuuta 2017

Unien ihmeellinen maailma, osa 43

Olin viimeöisessä unessa yhdessä exäni kanssa. Todellisuudesta poiketen, asuin exäni luona, tosin hänen talonsa oli unessa paljon isompi ja hienompi kuin mitä se todellisuudessa on. En ollut onnellinen hänen kanssaan, ja halusin päästä pois. Tiesin hänen raivostuvan, joten olin salaa pakannut kaikki minun ja tyttäreni tavarat valmiiksi, odottamaan lähtöä.

Yhtäkkiä näin taksin valot pihassa. Ihmettelin, että mitä hittoa tämä nyt on. Taksin kyydissä oli miehen lapsi, jonka taksi oli tuonut päiväkodista kotiin. Ihmettelin, mites nyt näin, että taksi tuo, kun yleensä mies hakee. Sitten muistin, että hänellä on jotain erityistä ohjelmaa juuri tänään, ja hän sanoi tulevansa myöhemmin kotiin. Siksi hän oli järjestänyt taksikyydin.

Halusin lähteä, mutten voinut olla niin julma ihminen, että olisin jättänyt pienen lapsen yksin kotiin ties kuinka pitkäksi aikaa tietämättä laisinkaan, milloin mies pääsee kotiin, joten päätin jäädä, ja lähteä huomenna.

Mies tuli kotiin ja ylpeänä esitteli tutkintotodistustaan. Hän oli käynyt suorittamassa ammattitutkinnon, ja tänään hänellä oli ollut viimeinen näyttöpäivä. Todistuksen suoritetusta tutkinnosta hän oli saanut suoraan käteen. Hymyilin ja onnittelin, vaikka syvällä sisimmässä olin epätoivoinen, onneton ja halusin pois tukalasta parisuhteesta.

Ilta meni hyvin. Mies jutteli mukavia ja kohteli minua hirvittävän hyvin. Hän laittoi lapsensa nukkumaan, minkä jälkeen hän tuli luokseni, ja mitään varoittamatta läimäisi minua suoraan kasvoihin. Hän sanoi tietävänsä, että olin suunnitellut poismuuttoa, ja alkoi hakata minua oikein kunnolla. Yritin puolustautua, minkä pystyin.

Herättyäni olin hetken aivan pihalla siitä, missä minä olen, mikä maa ja mikä valuutta. Hetken kesti tajuta, että olen ihan omassa kodissani ja vieressäni tuhisee avomieheni eikä exäni.

Huhhuh!

Iso, hieno talo? Ehkä jonkun mielestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti