perjantai 3. maaliskuuta 2017

Coca-Colakakkua, psykiatriaa ja broilerinkauloja

Keuhkoruttoperjantai. Yskin hieman vähemmän kuin eilen tähän aikaan, mutten ole vielä kuitenkaan täysin kunnossa. En ole vieläkään saanut tupakkaa, ja tupakkatuskani alkaa olla täysin sietämätöntä. Tarvitsen jotain, ihan mitä tahansa, millä saada ajatukset johonkin muualle kuin röökiin. Päätän pitää tiukkatahtisen leipomis- ja opiskelupäivän.

Coca-Colakakku on helppo, yksinkertainen ja ihan hemmetin hyvä.

Haluan jotain hyvää, mutta tarpeeksi yksinkertaista, sillä en ole sillä tuulella, että jaksaisin taiteilla ja nyhertää jonkun yksityiskohtaisen leivonnaisen kanssa. Päätän tehdä Coca-Colakakun. Se on helppo, nopea, yksinkertainen ja kuitenkin erittäin maistuva. Samalla mietin, mitä opiskelisin. Etätehtäviä on yhteensä neljä, mistä kolme vaatii kirjallisuutta. On varmasti järkevintä tehdä tehtävät numerojärjestyksessä, ja päätän aloittaa ykkösestä.

Ensin on kuitenkin hoidettava alta tärkeä homma. Puhelimeeni on tullut tekstiviesti, joka kertoo, että Peten koiratarvike on muistanut meitä paketilla (ja sen lisäksi myös laskulla). Paketti on haettava ensin, sikäli mikäli haluan saada opiskelurauhan. Se nimittäin sisältää herkkuja, mitä Kauno ei voi vastustaa: broilerinkauloja! Sulhaselleni jonkin vanha videopeli, Kaunolle broilerinkaula ja minulle opiskelurauha. Kaikki saavat tänään jotakin!

Peten koiratarvikkeesta tuli Kaunolle tällainen paketti.

Ensimmäinen oppimistehtävä on Psykiatria-teoksesta. Tehtävä on ihan iisipiisi, sillä luin kirjan juuri vähän aikaa sitten. Päätän tehdä tehtävän kuitenkin toisesta näkökulmasta, sillä tehtävä, minkä tein kliiniseen psykologiaan, painotti mielenterveysongelmien hoidollista puolta. Päätän tässä tehtävässä keskittyä psykiatriaan nepsy-valmentajan näkökulmasta.

Nokka ei tuhise kauaa, ja ensimmäinen oppimistehtävä on tehty ja palautettu. Heti seuraavan kimppuun. Paitsi että nyt tekisi mieli pitää tupakkatauko. En kuitenkaan voi, sillä ei ole yhtä ainoaa tupakkaa, eikä keuhkoputki tykkää. Pakko olla ilman, ja kärsiä.

Toinen tehtävä on kirjasta Täyttä elämää ADHD:n kanssa. Kirjan ensimmäiset kaksi artikkelia ovat minun itseni kirjoittamia. Ei siis tarvitse hirveästi lukea ainakaan noita kahta ensimmäistä, kun tiedän lukemattakin, mistä niissä kerrotaan. Loput kirjasta olen lukenut pariin kertaankin läpi. Ei siis tarvitse tällä kertaa lukea. Selailen kirjaa hieman, ja palautan mieleeni, mitä kaikkea kirjassa on. Sen jälkeen oppimistehtävä onkin helppo kirjoittaa!

Kirjasta on tehty myös pro gradu-tutkimus Tampereen yliopistolle. Tutkimuksen löydät täältä: http://tampub.uta.fi/handle/10024/100541


Hupsista saatana, kaksi tehtävää jo tehty, Coca-Colakakku melkein syöty, ja koira vetää parvekkeen oven edessä unia pieni masu täynnä broilerinkaulaa. Olisiko nyt tauon paikka? Ei, sillä minulla ei ole, edelleenkään, sitä tupakkaa. Toisaalta, voisin avata jääkaapissani olevan samppanjapullon, ja pitää pienen huikkatauon. Ei ehkä vastaa tupakkataukoa, mutta tarpeeksi lähellä kuitenkin.

Olen ansainnut sen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti