Tuijotan Puuilon loputtomia käytäviä. Sulhaseni kiertelee ja etsii jotain. Minä seison paikoillani, paskajäykkänä, tumput suorina, vaikkei minulla ole edes tumppuja. Olemme tulleet etsimään täältä jotain, muttemme löydä mitään. Emme ainakaan sitä, mitä me olimme tulleet etsimään. Sulhaseni ehdottaa, että käymme Biltemassa. Katson häntä väsyneesti: “Onko ihan pakko?” Sulhaseni katsoo innostuneena takaisin: “Olemme nyt liikenteessä, niin samallahan se tässä hoituu.”
Äh. Minua eivät voisi vähempää kiinnostaa jotkut helkutin hyllynkannattimet tai koukut.
Suoriudun autoon, ja ajan sinne perhanan Biltemaan. Lisää loputtoman pitkiä käytäviä, loputon määrä hyllyrivejä, loputtomasti turhaa tavaraa, mitä kukaan ei oikeasti tarvitse. Haluamme vain kuluttaa ja luulemme tarvitsevamme. Tuhahdan, ja ajattelen olevani parempi henkilö, koska tarvitsen vähemmän, enkä osta mitään turhaa.
En jaksa kierrellä mitään typeriä työkaluhyllyjä. Minua ei kiinnosta. Menen vapaa-ajan osastolle etsimään jotain katseltavaa. En aio ostaa mitään, sillä olen parempi ihminen, enkä tarvitse mitään turhaa. Kunhan vain ajan kulukseni kiertelen ja katselen kaikkea, mistä voin tällä kertaa kieltäytyä.
Urheiluvälinehyllyillä näen tasapainotyynyn. Rally-tokossa käytämme tasapainotyynyä yhtenä treenivälineenä, eikä minulla ole sellaista. Hintakaan ei ole erityisen korkea. Parempi ihminen minussa empii. Onko tämä nyt täysin välttämätön? On se. En voi mitenkään treenata Kaunon kanssa rally-tokoa ilman tasapainotyynyä. Se on saatava.
Käytävän keskellä on isoja koreja, täynnä koirien tavaroita. Huomaan sähkökäyttöisen koiran pedin, ja ihmettelen, kuka hitto tuollaista tarvitsee. Hölmön touhua ostaa koiralle sähkökäyttöinen peti.
Petien vieressä on kori täynnä koirien vinkuleluja. On kumikanaa, kumihanhea ja röhkiviä possuja. Ne pitävät kamalaa ääntä. Olen päättänyt jo Kaunon ollessa vielä pentu, että meille ei sitten tule mitään typeriä vinkuleluja. Röhkivä possu on precis samanlainen kuin mitä meidän rally-tokon kouluttajalla on. Kauno rakastaa sitä possua yli kaiken. Parempi ihminen minussa on sitä mieltä, että röhkijä saa jäädä. Emme tarvitse sitä.
Kuulen mielessäni Kaunon pienen äänen: “Possuuuuuuuuu, possuuuuuuuuu…” Näen silmieni edessä Kaunon anovan katseen. Hän pitää possusta. En kestä katsella Kaunon anovia silmiä ja luovutan. Otan possun mukaani. Luovun paremmuudestani ja periaatteistani siksi, että minulla on koira, jolla on anovat silmät. Ja joka ei edes tiedä, että olen Biltemassa koiranlelukorin vieressä.
Sulhaseni on löytänyt etsimänsä. Hän katselee sylissäni olevia tavaroita kysyvä ilme kasvoillaan. Kerron, että nämä ovat aivan täysin ehdottoman tarpeellisia tavaroita. Elämämme ei voi jatkua eteenpäin, ellemme juuri nyt tällä punaisella minuutilla osta näitä tuotteita. Sulhaseni kysyy, mihin tarvitsen tasapainotyynyä ja röhkivää possua. “No, rally-tokoa ja koiraa varten, tietenkin!” Saan vastaukseksi syvän huokaisun.
Kun pääsemme ulos, muistan, että treeninamit ovat lopussa. Kaunokaisemme on nirso koira, ja syö vain parasta. Onneksi Musti ja Mirri on lähellä, ja sieltä saa jäniksenmaksanameja. Kauno rakastaa niitä. Mustissa ja Mirrissä on alennus: Kolme namipussia yhden hinnalla. Näin hyvä alennus pitää käyttää! Ostan saman tien kuusi pussia.
Autossa mietin, että tähän on tultu. Olen luopunut pyhistä periaatteistani, ja perheeseemme on tullut röhkivä possu. En osta itselleni sen enempää kuin aikaisemminkaan, mutta koiralle ostan kaikkea. Koira saa, vaikkei tarvitsisikaan. Minusta on tullut koirashoppaaja.
Sähkökäyttöinen peti jäi sentään kauppaan. Vaikken olekaan enää muita parempi ihminen, sen verran sentään minulla on vielä aivosoluja tallella, etten ostanut sitä.
Kotona vastaan tulee iloinen Kauno häntä heiluen. Kokeilemme heti tasapainotyynyä. Koska Kaunokaiseni on äärimmäisen fiksu koira, hän hoksaa heti, mitä sillä tehdään. Ja mikä riemu siitä syntyykään, kun kaivan laukun uumenista röhkivän, vaaleanpunaisen possun! Koko loppu viikonloppu menee siinä, kun possu röhkii Kaunon suussa.
Olipa erittäin fiksua minulta ostaa se possu! Olisiko pitänyt vielä ostaa itseä varten korvatulpat?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti