tiistai 3. tammikuuta 2017

Se on (melkein) siinä!

Kauan siinä kestikin, mutta nyt se on, vihdoin ja viimein valmis. Kokonaiset kaksi päivää tuskaa, hikeä, verta ja kyyneleitä. Mutta nyt se on ohi, ja opinnäytetyön kirjallinen osuus on valmis. Vielä puuttuu valokuvaosuus, mutta se nyt on se kaikkein pienin, ja samalla myös kaikkein antoisin, osuus.

Sain tänään postissa viimeisen puuttuvan kirjan, Eheyttävä taideterapia. Ja koska kaikki oli kasassa, niin mikäs tässä muuten ollessa. Ei kun kirjoittamaan! Ja kun olosuhteet ovat suotuisat ja addi oikein kunnolla johonkin keskittyy, niin silloin tapahtuu kummia, ja myös se kokonainen opinnäytetyö saadaan kirjoitettua muutamassa tunnissa.

Tai no, ei nyt sentään liioitella. Olihan minulla pari sivua valmiiksi jo kirjoitettuna, eli en kirjoittanut kokonaista opinnäytetyötä: Kirjoitin vain suurimman osan siitä tänään. Vaatiihan tuo vielä viimeistelyä ja hiomista, mutta sitä en tee ikinä samana päivänä. Pitää odottaa ainakin yhden yön yli, ennen kuin pystyn hiomaan mitään tekstiäni.

Mitäs sitten? Tässä olisi vielä loppuilta aikaa. Kuppi kuumaa kaakaota, ja mitä muuta? Onpas tylsää nyt, kun tuo opinnäytetyökin on valmis, eikä koirakaan jaksa toista parin tunnin rupeamaa koirapuistossa.

Ehkä tutustun tarkemmin Maailman ihanimman tytön valokuviin. Opinnäytetyötäni varten kävin kyllä tekstit tarkasti läpi, mutta valokuvat ovat vielä katsomatta. Toisaalta voisin myös uppoutua persoonallisuuspsykologian villiin maailmaan, kun kerran ostin itselleni lahjaksi nämä psykologian perusopinnot.


Tai sitten alan katsoa jotain aivotonta elokuvaa. Niitä meillä on hyllyt piukassa, ja Sonera Viihde-palvelusta löytyy lisää. Toisaalta, olen tuijottanut tänään ihan tarpeeksi ruutua, kun olen kirjoittanut tuota opinnäytetyötäni, joten ehkä se kirja voisi sittenkin olla juuri tänään se paras vaihtoehto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti