Vuoden ensimmäinen päivä, ja Facebookissa kaikki muistelevat mennyttä vuotta 2016. Monelle vuosi on ollut, syystä tai toisesta, erityisen raskas, ja vuoden vaihtuminen toi toivoa paremmasta ja siitä, että asiat muuttuisivat. Itse aloin, jostain kumman syystä, näiden vanhan vuoden muisteluiden kirvoittamana muistella teinivuosiani ja sitä, miten jokainen uusi vuosi erilaisine lupauksineen oli minulle merkki siitä, että seuraava vuosi tulee olemaan vielä kurjempi, vielä köyhempi, vielä surkeampi kuin edellinen. Kadehdin niitä, joilla oli mahdollisuus edes toivoa jotain parempaa ensi vuodelle. Itselläni ei ollut mahdollisuutta edes siihen toivoon. Paitsi sen jälkeen, kun pääsin muuttamaan pois kotoa: Sen jälkeen alkoi se kauan odotettu elämä! Tästä uljaasta ja elämäni monelta kantilta pelastaneesta tapahtumasta on nyt jo 19 vuotta aikaa. Voi luoja, sanoinko tuon luvun ääneen?
Aina voi toivoa parempaa tulevaa vuotta, ja erityisesti viime keväänä elämässäni oli hyvin vaikeita ja raskaita tapahtumia, mitkä tulevat, erittäin suurella todennäköisyydellä, jättämään pysyvät arvet. En silti koe, että vuosi 2016 olisi ollut mitenkään huono vuosi. Vuoteen mahtui paljon hyviä asioita, elämää mullistavia asioita, ja vuosi 2016 toi elämääni paljon sellaista hyvää, mitä en olisi kuuna päivänä uskonut tulevan!
Huhtikuussa 2016 sain elämääni aivan ihanan miehen, kenen kanssa menin kihloihin lokakuussa ja jonka kanssa olen suunnittelemassa yhteenmuuttoa ja häitä. Tai no, tunsimmehan sulhaseni kanssa jo entuudestaan, olimme tunteneet toisemme jo monta vuotta, mutta nyt vasta “löysimme toisemme”, jos asian näin voi ilmaista. Ja kaikki tämä suuri ja mullistava ihan vain siksi, että ensin sulhaseni ymmärsi huonon vitsini väärin, minkä jälkeen minä ymmärsin hänen huonon vastavitsinsä väärin. Joskus voi käydä näinkin, että kahdesta väärinymmärryksestä seuraa jotain kaunista.
Heinäkuussa 2016 meidän perheemme kasvoi yhdellä, astetta karvaisemmalla perheenjäsenellä, kun meille muutti maailman paras, kiltein ja suloisin hauveli, suomenlapinkoira Kauno. Kauno on tuonut meidän elämäämme niin uskomattoman paljon kaikkea hyvää ja positiivista, joten toivon saavani kokea Kaunokaisemme kanssa vielä monen monta uutta ja vanhaa vuotta. En olisi ihanampaa koiraa voinut toivoa.
Elo-syyskuussa 2016 alkoivat valmentaja-opintoni. Nämä opinnot ovat olleet aivan uskomaton matka mieleni syvyyksiin. Olen oppinut itsestäni paljon, olen oppinut hyväksymään itsessäni paljon sellaista, mitä ennen en ole hyväksynyt, ja olen oppinut näkemään asioita positiivisemmassa valossa. Olen myös oppinut paljon uutta eläinavusteisuudesta, ja haluan aivan ehdottomasti tehdä tulevaisuudessa enemmän eläinavusteista työtä. Uskon päivä päivältä enemmän eläinten voimaan tuoda sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia ympärilleen.
Lokakuussa 2016 aloitin Turun kesäyliopistossa lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi-opintokokonaisuuden opinnot. Nämä opinnot ovat tarjonneet minulle uutta tietoa psykologiasta ja psykiatriasta, uuden näkökulman lapsen ja nuoren mielen maailmaan, uutta ymmärrystä niitä nuoria kohtaan, joita opetan, ja paljon muuta. Toki opinnot ovat kalliit, ja ne vievät aikaa, mutta ne ovat täysin vaivan ja rahan arvoiset, aivan, kuten valmentaja-opintonikin. Olen äärimmäisen onnellinen siitä, että päätin lähteä opiskelemaan, sillä se on saanut minut ajattelemaan elämääni kokonaan uusiksi.
Vuoden 2016 aikana tapasin uusia ja mukavia ihmisiä, joiden kanssa olen lähentynyt. Samalla pääsin myös eroon muutamasta sellaisesta raskaasta ihmisestä, jotka ovat vuosien varrella imeneet voimiani kylvämällä ympärilleen pelkkää negatiivisuutta. Vaikka tuntuukin oudolta sanoa näin, mutta lähipiirini koostuu tällä hetkellä sellaisista ihmisistä, joista haluankin sen koostuvan. Lähelläni on ihmisiä, joiden kanssa viihdyn, jotka saavat oloni tuntumaan hyvältä ja joiden kanssa vietetyn ajan jälkeen en ole lopen uupunut, puhki kulunut ja enkä tarvitse aikaa palautuakseni tapaamisesta, koska se on ollut liian raskas. Olen kiitollinen hyvistä, aidoista ja oikeista ystävistä!
Ja nyt kohti uutta vuotta 2017 ja uusia haasteita!
 |
| Kaikkein paras koira tuli elämääni vuonna 2016. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti