Siivoan hullunkiilto silmissä, vaahto suunpielissä roikkuen. Erittäin epätavallista toimintaa ADHD-aikuiselta, etenkin sellaiselta, joka ei ole ottanut aamulääkettään. Toisaalta, mikäs tässä siivotessa! Tuleepahan siistiä.
Ja sen kyllä huomaa, ettei aamulääkettä ole otettu, sillä huomio kiinnittyy juuri silloin kaikkeen epäolennaiseen, kuten vaikkapa puussa kiipeileviin oraviin! Huomaan takapihan puussa kaksi kirmailevaa oravaa, ja siivous jää siihen paikkaan. Otan kameran, ja ryntään parvekkeelle kuvaamaan oravia syksyisessä puussa. Samalla nauran, miten ihmeellinen eläin oravasta on tullutkaan sen jälkeen, kun sain ADHD-diagnoosin. Aikaisemmin en edes huomannut oravia, mutta nyt niitä näkyy joka paikassa.
 |
| Orava pihapuussa on jännä juttu! |
En ehdi kauaa kuvata, kun ovikello soi. Kuka himputti on tunkemassa meille tähän aikaan? Kukas muukaan kuin vanha tuttumme, postitäti! Kauno saa, jälleen kerran, rapsutuksia, ja minä saan niin ison pinkan kirjoja, että omistan tämän jälkeen taatusti kaikki maailman kirjat. Tai ainakin melkein kaikki.
Kirjapinkassa on muutama sellainen opus, minkä tuloa olen odottanut hyvin kauan, sillä tarvitsen näitä kirjoja etätehtävien tekoon tai tentteihin. Ovat siis erittäin tärkeitä kirjoja! Siksi olen onnellinen, että sain ne nyt. Pääsen jatkamaan opiskeluhommia tosissani.
Ensimmäisenä paketista ilmestyy Kaija Ikäheimon toimittama teos Karvaterapiaa. Eläinavusteisesta terapiasta on kirjoitettu suomenkielistä kirjallisuutta erittäin vähän, ja tämä on yksi niistä harvoista kirjoista, missä on erittäin kattavasti koottu erilaisia näkemyksiä aiheeseen liittyen. Tarvitsen kirjaa opinnoissani, “ylläri-pylläri”. Selaan kirjaa pikaisesti, ja tulen tyytyväiseksi: Kirja kattaa mielestäni oikeastaan kaiken sen, mitä kirjalta odotinkin, ja vähän vielä päälle. Erityisen paljon odotan, että pääsen lukemaan eläinavusteisesta voimaannuttavasta valokuvauksesta. Olen, tietenkin, tsiigaillut haikeasti voimauttavan valokuvauksen menetelmäopintoja, mutta ne ovat sen verran kalliita ja vievät sen verran aikaa, että juuri nyt tähän hätään en pysty enkä kykene. Ne saavat odottaa ensi syksyyn.
Seuraava teos on upouusi ja uunituore teos Liian ihmeellinen maailma. Se on teos, mihin on koottu henkilökohtaisia kertomuksia Asperger-ihmisten elämästä ja maailmasta. Esipuheessa sanotaan, että kirja auttaisi myös löytämään erilaisia tukimuotoja. Nähtäväksi jää, onko todellakin näin. Toivottavasti on, sillä Kelan ja vammaispalvelujen tukiviidakko on niin sakea, ettei sieltä löydä väkisinkään tietä ulos.
Karttoja narratiiviseen työskentelyyn on Michael Whiten kirjoittama, paksu ja painava teos narratiivisesta terapiasta. Koska ratkaisukeskeisyydessä voidaan hyödyntää narratiivisuutta, uskon teoksesta olevan minulle paljon hyötyä.
Ja sitten taas opiskeluun liittyvää materiaalia. Vihdoin ja viimein, sillä tämä kirja on paksu ja täynnä kuivaa asiaa. Tuija Aron ja Marja-Leena Laakson toimittama Taaperosta taitavaksi toimijaksi on tenttikirjana lapsen biopsykososiaalinen kehityksen kurssilla, ja tentti on jo parin viikon päästä! Minulle tulee kiire kirjan kanssa, jos haluan pärjätä tentissä edes jotenkuten.
Elina kesyttää tiikerin ei ole mikään sellainen teos, missä mustaan lateksiasuun pukeutunut domina ottaisi ruoska kourassaan luulot pois äijänkäppäniltä. Se on Ben Furmanin kirjasarjaan kuuluva teos, missä kerrotaan, miten kohdata lapsen kiukkukohtaukset ja ratkaista ne. Tarinan lisäksi kirja sisältää yleistietoa kiukkukohtauksista. Tarvitsen tätä kirjaa ihan noin muutenkin arkielämässäni, en pelkästään opinnoissani. Minulla on kuitenkin kotona se kiukkuava teini.
Toiseksi viimeisenä avautuu paketti, mistä tipahtaa ulos Johdatus narratiiviseen terapiaan. Syy tämän kirjan hankkimiseen on sama kuin yllä mainitun “karttakirjan” ostamiseen. Samaa asiaa, hieman eri paketissa. Tämä teos avaa enemmän itse menetelmää, kun taas “karttakirjassa” on paljon tapausesimerkkejä. Molemmat siis omalla tavallaan hyödyllisiä teoksia.
Viimeisenä on kirja Kehoni on pesäni. Kirjassa on käytännön vinkkejä, mitä voin käyttää valmennustyössä, ja paljon asiaa esim. Hengitystekniikasta, mikä on hyvin tärkeä asia rauhoittumisen kannalta. Siksi halusin ostaa sen.
Joku kysyi minulta eilen, mitä aion tehdä viikonloppuna. Ehkä tämä blogiteksti vastaa siihen kysymykseen. En paljon muuta ehdi kuin tutustua näihin kirjoihin, lukea tenttiin ja tehdä pois koulutehtäviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti