Hyörin ja pyörin taas koko yön tällä paskalla hotellihetekalla (on se kumma, ettei tänne saada kunnollisia sänkyjä). Yön ensimmäisessä unessa suunnittelin, “ylläri-pylläri”, tulevia häitäni! Kas kummaa, miten häiden suunnittelu tuleekin kihlajaisyönä heti uniin.
Toisessa unessa olin muuttanut, jostain kumman syystä, takaisin opiskelukaupunkiini Jyväskylään. Minulla oli vielä olemassa Turun kämppä, ihan vain varmuuden vuoksi. Unessa tapasin sen meidän opiskeluaikaisen kaveriporukan, jonka kanssa pyörin. En ole nähnyt heistä ketään yli kymmeneen vuoteen.
Kaikki muut porukasta asuivat Jyväskylässä, paitsi minä. Puhuimme hyvistä bileistä, mitä olisi tulossa, ja tajusin siinä keskustelun lomassa, ettei meillä ole enää mitään yhteistä, eikä Jyväskylällä ole tarjota minulle mitään. Minulle iski aivan järjetön kaipuu takaisin Turkuun. Sanoin, etten haluakaan jäädä tänne, ihan sama, onko Turussa töitä vai ei. Haluan sinne takaisin, en halua Jyväskylään enää. Sanoin myös, että onneksi minulla on se vanha asuntoni vielä olemassa, enkä antanut sitä pois, joten voin muuttaa sinne takaisin.
Unessa vilahti myös Alice Cooper jossain omituisessa roolissa, mutten muista enää tarkkaan, millaisessa. Taisimme olla bilettämässä jossain hänen kanssaan.
Alice Cooper Tuskassa kesällä 2015. Oli sen kesän ehdottomasti paras keikka, millä olin mukana. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti