Töissä on ansaittu ruokatauko. Istun luokkahuoneessa, fetasalaatti edessäni, ja tuijotan Helena Telkänrannan teosta Millaista on olla eläin. En vain pysty lopettamaan lukemista!
Olen ollut kolme viikkoa pois töistä keuhkokuumeen takia. Jos olisin sosiaalisesti älykäs ihminen, nostaisin katseeni kirjasta ja menisin opettajien taukotilaan syömään muiden kanssa. Saisin kertoa omat kuulumiseni ja saisin samalla kuulla muiden kuulumiset. Paitsi etten ehdi, sillä minä luen nyt.
Kirja valottaa aivan uudella tavalla eläimen mieltä ja maailmaa. Se auttaa myös näkemään sen, miten ihminen omalla toiminnallaan tuhoaa muutakin kuin eläinten elinympäristön ja fyysisen terveyden: Ihminen vaikuttaa myös eläinten aistimaailmaan ja tuhoaa sitä hiljalleen.
Tiesitkö, että eläin kuulee useampia ääniä kuin ihminen? Tiesitkö, että eläin näkee useampia värejä kuin ihminen? Tiesitkö, että eläimellä on täysin samat perustunteet kuin ihmisellä? Tiesitkö, että eläimet voivat suunnitella lähitulevaisuutta? Minä tiedän, nyt, kun olen lukenut tätä teosta. Ennen en tiennyt.
Eläimet ovat sosiaalisia ja huolehtivaisia yli lajirajojen. Jos hyljevauva parkaisee, lähtee kaurisemo katsomaan, onko sillä kaikki kunnossa. Milloin sinä viimeksi teit mitään vastaavaa?
Kohta alkaa seuraava tunti. Ehdin vielä lukea pari sivua ennen sitä. Suomin itseäni, koska olen huono ja epäsosiaalinen työtoveri. Korjaan asian heti, kun olen saanut tämän kirjan luettua. Sen laskeminen käsistä muuten kuin oppituntien ajaksi on tällä hetkellä täysi mahdottomuus.
 |
| Eläimet voivat huolehtia myös toisten lajien vauvoista. Tällä telkällä tosin on vain omansa huolehdittavana. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti