Ennen kuin
kukaan ehtii älähtää, laitetaanpa heti tähän alkuun DISKLEIMERI! Asiakkaan nimi
ja kaikki ne tiedot, mistä kukaan voisi päätellä hänen oikeaa identiteettiään,
ovat muutettu. Asiakas on saanut tutustua tähän blogitekstiin ennen sen
julkaisemista, ja hän on katsonut, että hänen oikea identiteettinsä on
tarpeeksi suojattu. Asiakas on antanut luvan tämän tekstin julkaisemiseen,
suullisesti kylläkin, mutta suullinen sopimus Suomessa on pätevä. Katsokaa
vaikka täältä: http://www.laki24.fi/sopi-sopimuksenmuoto-suullinensopimus/
Justus, 26
vuotta elämää ADD:n ja VUJ:n kanssa
Tapasin
Justuksen vasta vähän aikaa sitten ADHD-aikuisten vertaistukitapahtumassa.
Vaikkemme olleet sinänsä mitenkään läheisiä ystäviä tai edes hyviä tuttuja
(Facebook-kavereita, mutta siinä se sitten olikin), hän uskalsi silti kääntyä
puoleeni ja pyytää apuani sen jälkeen, kun sai lukea Facebookista, että olen
aloittanut nepsy-valmentajan koulutuksen. Häntä oli alkanut itseäänkin ärsyttää
omat toiminnanohjauksen ongelmansa ja etenkin se, miten hän jäi aina
jumittamaan, kun jotain pitäisi tehdä. Jumitus häiritsi, ja häiritsee edelleenkin,
hänen arkipäiväistä elämäänsä toden teolla, ja hän halusi saada edes
jonkinlaisia vinkkejä siitä, miten päästä jumituksesta eroon.
Justuksella on
todettu ADD jo lapsena. Hänellä on myös VUJ, eli viivästynyt unijakso, mikä on
myös omiaan haittaamaan tässä yhteiskunnassa suoriutumista, sillä Justus ei
kykene mitenkään elämään ”kasista-neljään”. Hän saattaa mennä nukkumaan
seitsemältä aamulla, ja nukkua siitä eteenpäin kahdeksan tuntia. Eikä Justuksen
kohdalla kyse ole siitä, että hän vain pelaisi videopelejä yöt pitkät: Uni ei
vain tule. Viivästyneestä unijaksosta voi lukea lisää Duodecimin artikkelista.
Tässä
tyypillinen esimerkki Justuksen jumittamisesta: Hänen pitäisi päästä käymään
apteekissa, mutta koska hän asuu pienellä paikkakunnalla, lähellä on vain yksi,
pieni apteekki, mikä menee aikaisin kiinni, eikä hänen ole autottomana helppoa
päästä ”isolle kirkolle” apteekkiin, sillä julkisia menee huonosti, etenkin
ilta-aikaan, milloin Justus olisi vuorokausirytminsä vuoksi paremmin hereillä.
Justus jämähtää helposti tekemään jotain asiaa, esim. jää korjaamaan jotain rikkinäistä
konetta, unohtaa ajan kulun aivan täydellisesti, ja kun hän vihdoin ja viimein
pääsee jumituksestaan yli, viimeinen bussi on jo mennyt ja kotikylän ainoa
apteekki on sulkenut jo pari tuntia sitten ovensa.
Erilaisista to do-listoista saattaa olla apua ADHD-aikuisten toiminnanohjauksessa. |
Alkukartoitus
Ensin lähdemme
kartoittamaan Justuksen kanssa, mitä kaikkea on jo kokeiltu. Onko kokeiltu
aikaisemmin heräämistä? On kokeiltu, muttei se toimi poikkeavan
vuorokausirytmin vuoksi. Justus ei vain herää. Onko kokeiltu aikaisemmin
nukkumaan menoa? On, todellakin, muttei uni tule, edes käsikaupasta saatavan
melatoniin kanssa. Onko puhelimeen laitettu muistutus tai hälytys, kun pitäisi
lähteä jonnekin tai tehdä jotain? On laitettu, mutta kun Justus on painanut
hälytyksen pois, asia saattaa unohtua sillä aikaa, kun hän esim. käy vessassa,
mukamas ennen lähtöä. Onko käytössä erilaisia kalentereita, mitkä voidaan
synkronoida puhelimen kanssa? On käytössä, ei apua. Onko käytössä to do-listat,
mistä näkisi, mitä asioita on tehtävänä? On käytössä, mutta eivät auta
jumittamisessa.
Vuorokausirytmi
ja VUJ ovat niin isoja asioita, että päätän tällä kertaa olla koskematta niihin.
Palaan Justuksen kanssa niihin myöhemmin, ja yritän tällä kertaa löytää avun
vain siihen, miten parantaa toiminnanohjausta. Sitä paitsi, VUJ:n hoitoon en
lähtisi missään tapauksessa ilman lääkärin valvontaa ja konsultaatiota
muutenkaan, enkä ole opiskelemassa lääkäriksi, vaan neuropsykiatriseksi valmentajaksi.
Vaikka Justus
on jo aikuinen mies, päätän kokeilla hänen kanssaan Time Timeria, mikä
käsitetään yleensä lasten kuntoutuksessa käytettäväksi apuvälineeksi. Time
Timer on kello, mikä näyttää punaisella sitä aikaa, mikä on jäljellä. Itse en
rajoittaisi Time Timerin käyttöä pelkästään lapsiin ja lapsiperheisiin, vaan
ottaisin sen mukaan myös aikuisten kuntoutukseen ja valmennukseen, sillä sen
avulla aikaa on huomattavasti helpompi hahmottaa kuin tavallisen kellon avulla.
Ja ADHD-aikuiselle ajan hahmottaminen on yleensä todella hankalaa, eivätkä ajan
hallinnan hankaluudet johdu siitä, etteivätkö ADHD-aikuiset tuntisi kelloa.
Ensimmäinen
tehtävä
Olen tullut
Justuksen luokse yllättäen, jotta näkisin, millainen hänen asuntonsa on. Jos
olisin tullut paikalle sovitusti, hän olisi siivonnut kuitenkin, enkä saisi
todellista kuvaa hänen tilanteestaan. Justuksen asunto on tyypillinen ADD:n poikamiesboksi:
Täynnä tavaraa epäsiisteissä pinoissa, tyhjiä pizzalaatikoita, likaisten
vaatteiden kasoja, astiat tiskaamatta. Aloitamme Justuksen kanssa erittäin
helposta tehtävästä: Roskapusseista, mitkä ovat maanneet ties kuinka monta
viikkoa Justuksen eteisen lattialla. Justus vastustaa, sillä hänellä on ”hirveän
tärkeä” asia meneillään, mikä pitäisi saada hoidettua. Laitan Time Timeriin
ajan ja asetan sen Justuksen työpöydälle hänen eteensä. Hän saa hoitaa hommansa
ihan rauhassa, mutta kun 15 minuuttia on mennyt, on lähdettävä viemään roskat.
Seuraan Justusta ja hänen katsettaan. Hän vilkaisee vähän väliä Time Timeria ja
jatkaa taas hommiaan. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä nopeammin Justus
työskentelee. Kun 15 minuuttia on mennyt, Justus on valmis! Hänellä ei ole enää
mitään ”hirveän tärkeää” hommaa hoidettavana, koska se on tehty jo. Nyt hän voi
nousta ylös ja lähteä viemään roskat ulos. Ei ole mitään syytä olla tekemättä
sitä, kun ei ole mitään keskeneräistä hommaa, minkä ääreen jumittua. Tehtävä
onnistui!
Justuksen tablettiin asennettu Time Timer. |
En voi jättää
Justukselle Time Timeriani, sillä minulla on niitä vain yksi. Etsimme hänelle ohjelman,
millä hän saa asennettua Time Timerin tablettiinsa. Se ei ole yhtä hyvä kuin
oikea Time Timer, mutta ehkäpä joulupukki on niin ystävällinen, että tuo
Justukselle pukinkontissa oman Time Timerin jouluna.
Tässäkö
ratkaisu?
En missään
tapauksessa usko, että ratkaisu jumittamiseen olisi nyt tässä, ja ettei Justus
tarvitsisi tämän enempää valmennusta. Hän tarvitsee sitä, ja paljon! Tämä oli
vain yksi pieni askel kohti oikeaa suuntaa. Huomasimme, että Time Timer toi
avun jumittamiseen siinä mielessä, että Justuksen aikakäsitys selkeni, hän
nopeutti toimintaansa ja hän ymmärsi ajan kulumisen Time Timerista paremmin
kuin digitaalisesta kellosta. Myös valmiiksi saadun työn ääreltä oli helpompi
nousta pois kuin keskeneräisen, ja työhän olisi jäänyt kesken, ellei hän olisi
hahmottanut ajan kulua. Hän olisi jäänyt jumittamaan työn ääreen ja hiomaan
sitä ties kuinka pitkäksi aikaa.
Tästä on hyvä
jatkaa kohti seuraavaa askelta, kun nyt tiedämme jo sen, että Time Timerista on
Justukselle apua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti