Orava, joutsen ja koira keräämässä tammenterhoja

Tein nepsy-valmentajan koulutukseen jo voimavaratammen. Eläinavusteisen valmentajan koulutus vaatii kuitenkin tammeen jotain pientä ylimääräistä, eli asukkaita! Näin ollen siihen minun voimavaratammeeni siis muuttaa eläimiä asumaan: Ne eläimet, joita minulla on ollut sekä lisäksi ne eläimet, joilla on ollut merkitystä elämääni.

Omia eläimiä minulla on ollut koko elämäni aikana vain yksi: Kauno. Siksi tammen juurelle muuttaa ensimmäisenä asumaan koira. Kauno on minulle kaikkea: Perheenjäsen, ystävä, terapeutti, voimavara, positiivisen ajattelun ja iloisuuden ehtymätön kaivo. Ilman Kaunoa elämäni olisi paljon kurjempaa, tylsempää, harmaampaa ja yksinäisempää.

Seuraavaksi joudunkin siirtymään muunlaisiin eläimiin: Sellaisiin, joita kotoani ei ole koskaan löytynyt, mutta joka merkitsevät minulle kuitenkin jotain, ja joilla on jokin symbolinen merkitys elämässäni.

Seuraavaksi tammen oksalle kiipeää orava, mikä on myös tatuoitu oikeaan olkavarteeni. Moni on ihmetellyt, miksi ihmeessä juuri orava. Selitys on yksinkertainen. Orava on epävirallinen ADHD:n symboli, mikä tulee vanhasta jenkkiläisestä vitsistä, mikä kuvaa ADHD:n keskittymiskykyä. Aina, kun ADHD yrittää kertoa jotain asiaa, niin.. Hei kato, orava! Tästä syystä oravasta on tullut ADHD-eläin. ADHD-diagnoosi taas pelasti minun elämäni. Se auttoi minua ymmärtämään itseäni, ja sain selityksen sille, miksi toimin, niin kuin toimin. Diagnoosi on paras asia, mitä minulle on koskaan sattunut. Ilman sitä olisin totaalisen hukassa, ja ihmettelisin edelleenkin, miksi minä olen ainoa normaali tässä maailmassa ja muut ihmiset ovat täysin epänormaaleja.

Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, tammen oksalle lentää joutsen. Joutsenen merkitys itselleni löytyy rumasta ankanpoikasesta. Pientä, omituiselta näyttävää ankkaa syrjittiin ja sorsittiin, sille naurettiin ja sitä kiusattiin. Ankka oli niin masentunut, että se halusi jopa kuolla. Lopulta ankasta kuitenkin kuoriutui upea joutsen, ja kaikki sitä kiusanneet ja sitä haukkuneet saivat nenilleen. Olen elänyt elämän rumana ankanpoikasena. En edelleenkään ole mitenkään ulkoisesti kaunis, mutta olen kuitenkin onnistunut kehittymään joksikin, mitä kukaan ei olisi minusta ikinä uskonut. Kuudennen luokan opettajani sanoi minulle, ettei minusta tule koskaan mitään. Olen jo nyt enemmän kuin mitä se vanha, paska äijä itse on ikinä ollutkaan. Ja olen siitä aivan älyttömän ylpeä!